Duggduggdugga!

Dugga. Kyseinen ruotsin sana kuulostaa kauniilta, jokseenkin pehmeältä ja hauskalta sanoa. Dugga, se liike mikä kielen täytyy tehdä suussa, onko tämä puheterapeuttien unelmasana? Vaiko onko dugga jotain ruokaa? Tyyny?

Todellisuudessa dugga on kaukana näistä kaikista. Dugga tarkoittaa tenttiä, ja semmoinen meillä on edessä tulevana maanantaina.

Tenttiohjeita lukiessa tulee mieleen ylioppilaskirjoitukset hyvinkin elävästi (vaikkakin niistä on aikaa jo muutama vuosi). Kuinka paikat on arvottu, optiset lomakkeet monivalintakysymyksineen ja stressi siitä ehtiikö paikalle ajoissa, entä jos julkinen liikenne päättää pettää juuri sinä päivänä? Toisaalta samalla muistaa sen voittajafiiliksen kun palauttaa paperin ja tietää tehneensä kaiken mitä voi ja että nyt on (toivottavasti) hyvä arvosana tulossa ja koe takana.

Ensimmäisessä duggassa (professorin huomautus: dugga ei ole tentti, tentti on vain kevään ja syksyn lopussa) 20 pistettä 30:stä on monivalintakysymyksiä, loput avoimia. Ei kuulosta pahalta. Lisäksi kun aiheena on solubiologia ja embryologia, joita ollaan opiskeltu hyvin samalla tasolla kuin lukio (tietenkin hieman syventäen) niin stressi on turhaa!

Varsinkin kun vastuuopettaja ilmoitti kurssillemme että jotta voi osata ja ymmärtää DNA:n täytyy osata suomea. Eiköhän se tentti siis mene läpi :)

Kommentit

  1. Unknown13. maaliskuuta 2014 klo 16.42

    Aukeaisiko ura arpaonnella, jos osaa tilastomatematiikkaa. Vai täytyisikö joka tapauksessa lukea tentteihin, jos tarjolla on monivalintaa.

    VastaaPoista
  2. Villasukkaprinsessa20. maaliskuuta 2014 klo 10.03

    Ilman muuta tentteihin täytyy lukea! Vaikka ne ovatkin monivalintaa, niin ei niistä läpi pääse lukematta. Ja jos lääkäriksi aikoo tulla niin silloinhan opiskellaan elämää varten ja siinä sivussa duggia ja tenttejä tehdään :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka päädyinkään tänne?

Otsikko herättää varmasti monessa ihmetystä. Onko kirjoittaja eksynyt? Vaiko filosofi? Vai vaan pyörällään päästään tämän kaiken biokemian lukemisen jälkeen. Oikea vastaus on että ei mitään yllä olevista vaihtoehdoista. Tämä kirjoitus on vastaus lukijoiden toiveeseen ja nimensä mukaisesti tulee kertomaan kuinka päädyinkään opiskelemaan Tukholmaan. Olen pienestä lapsesta asti halunnut työskennellä hoitoalalla. Milloin kirjoittelin ystävänkirjan sivuille haaveammatikseni lääkärin, milloin sairaanhoitajan. Lukiossa luin (ja kirjoitin) biologian, kemian ja fysiikan pitkänä. Abivuoden kevät oli ahkeran lukemisen aikaa, kävin valmennuskurssilla lääketieteen pääsykoetta varten (hain Helsinkiin) ja yritin tehdä parhaani. Sain ihan hyvät pisteet, mutta ne eivät riittäneet sisäänpääsyyn. Olin käynyt myös pääsykokeissa sairaanhoitajaksi opiskelua varten ja pääsinkin sinne opiskelemaan. Vuosi meni nopeasti niiden opintojen parissa ja tunsin olevani oikealla alalla, mutta ajattelin kuitenkin
Lue lisää

Jokakeväinen loppurutistus

Kuten päivitysvälistä olettaa saattaa, niin on Tukholmassa pitänyt kiirettä. Kahdeksasta viiteen- päivät Danderydissä veivät voimia ja toukokuun alussa väsymyskerroin oli huipussaan. Onneksi lisääntynyt valon määrä antoi energiaa ja aamuisin oli helpompi herätä aikaisin. Ensimmäistä kertaa näiden opintojen aikana olen suorittanut kurssin kokonaan sillä terminillä millä se on pidetty. Den sjuka människan 2 on nyt takana ja 25,5 opintopistettä enemmän rekisterissä. Toukokuun puolivälissä ollut diagnostiikan tentti meni kerralla läpi, vaikka olinkin asiasta hyvin stressaantunut. Kyseinen tentti on ns. "spärritentti", eli se pitää olla suoritettuna hyväksytysti ennen klinikan alkua. Ja tunnetusti minulla on tapana jännittää näissä tenteissä... Siksi iso kivi vierähtikin sydämeltä kun tulokset julkaistiin. Lomalle sitä kuitenkaan ei vielä päästä, ensi viikolla edessä on preklintentti (kahden ensimmäisen opiskeluvuoden asiat koottuna) ja patologian tentti. Näistä olen lukenut v
Lue lisää

Maalissa ollaan :)

Kuva
 Tämä blogi on ollut kovin hiljainen viime vuosina, suurimpana syynä se että olen ollut aktiivisempi toisen blogin kanssa ja opiskelu sekä elämä ylipäätään on vienyt ajan kirjoittamiselta. Ja kun tulee riittävä tauko niin kynnys jatkaa on entistä korkeampi. Tänään kuitenkin kirjoitan sillä olen valmistunut perjantaina lääkäriksi ja näin ollen saavuttanut sen akateemisen tavoitteen mikä minulla oli tänne muuttaessa. Voisin analysoida matkaa ja kuinka siinä on ollut eri käänteitä mutta sairastumiseni 2015/2016 jälkeen tie on välillä ollut niin pomppuisaa että yksityiskohtiin ei tarvitse mennä. Sen sijaan ajattelin listata asioita mitkä minut maaliin lopulta toivat. - Ystävät ja heidän uskomattoman ihana tuki. Sairastuttuani pelkäsin että menetän tulevan ammattini lisäksi kaikki ystäväni. Eräs kovin viisas Märsta sanoi minulle että oli minulla mikä sairaus vaan, vaikka psykiatrinen, niin se ei muuta sitä miten ystäväni suhtautuvat minuun. Eikä se kyllä muuttanutkaan sitä :) - Kurssikaveri
Lue lisää