Pyjama päällä aamut illat
VFU on täällä taas! Sama suomeksi = aamukahdeksasta puoli viiteen iltapäivällä saan kulkea pyjama päällä pitkin käytäviä lääkärin perässä. Ensimmäinen viikko tästä jaksosta vierähti terveyskeskuksessa, kaksi seuraavaa tulen olemaan arytmiaosastolla sairaalassa. Terveyskeskus on mielenkiintoinen paikka oppimisen kannalta. Potilaat hakeutuvat sinne hyvin laajakirjoisista syistä, eikä aina tiedä että mitä on vastassa. Lisäksi vastaanottoajat ovat niin lyhyitä, että joskus joutuu varaamaan potilaalle uuden ajan jotta saa kaikki vaivat hoidettua. Yhdessä viikossa siis ehdinkin nähdä ja oppia monen viikon edestä. Koulun ulkopuolella en ole oikein ehtinyt tehdä mitään. Päivät ovat pitkiä ja uuden oppiminen vie pitkälti voimat. Kotiin tultua haluaa vain syödä, katsella hetken televisiota ja sitten mennä nukkumaan. Onkin hieman paradoksaalista että nyt klinikassa illalla voisi tehdä kaikkea, mutta ei vain jaksa. Ehkä se siitä muuttuu kun tottuu osastojen rutiineihin eikä kaikki energi