Julkinen erokirje
Tukholmassa sunnuntaina 23.8.2015 Rakkaani, Tämä saattaa tulla yllätyksenä, kuin rotta Finduksen pakastevihannespussista. Kuin mainos Spotifyssa kolmen kuukauden premiumjakson päätyttyä. Jätän sinut. Meillä on ollut omat hetkemme, ylä- ja alamäet. Tämä kesä on ollut suhteemme kukoistusta, auvoisaa yhteiseloa ja auringosta nauttimista (kun se nyt elokuussa uskaltautui paistamaan kirkkaammin kuin kirkasvalolamppu marraskuisessa illassa). Olemme matkustelleet, nauttineet myöhäisistä brunsseista ja lämpimistä uimavesistä (vaikkakaan sinä et veteen uskaltanutkaan tulla). Tehneet asioita joita en olisi uskonut kykeneväni tekemään. Jo ensitapaamisemme herätti sisälläni olevan kipinän, olit jotain aivan uutta ja jännittävää. Tiesin haluavani sinut elämääni, tuomaan siihen uusia vivahteita. Toki jo silloin kumpikin meistä tiesi ettei tämä tule kestämään koko elämää, että kyseessä olisi lyhyt romanssi. Olemme nyt kuitenkin viihtyneet yhdessä pidempään kuin kumpikaan meistä olisi arvann