Ajatuksia villasukissa

Muuttaminen... Tukholmaan muutto kävi helposti, sain pakattua tavarat puolessatoista päivässä ja ne mahtuivat kahteen matkalaukkuun ja putkikassiin. Nyt kun olen muuttamassa kaupungin sisällä niin tavaraa tuntuu olevan huomattavasti enemmän kuin tänne tullessa. Noiden edellä mainittujen kassien lisäksi tavaraa on neljässä 45l muovilaatikossa ja osa on edelleen pakkaamatta. Kuka kumma on näin paljon tavaraa soluttanut kämppääni? Enkä edes omista huonekaluja (yhden petauspatjan kyllä)... Tavaravuori tulee vielä kasvamaan ensi viikolla kun teen elämysmatkan Suur-Tukholman suomalaisimpaan kuntaan Huddingeen. Ikealta tulee mukaan huonekaluja ja keittiötilpehööriä. Tänään sieltä kotiin palatessani mietin kiitollisena sitä että tulen saamaan apua muutossa eikä tavaroita tarvitse muuttaa itsekseen. Selkäni ei ikinä kestäisi sitä (tai hermot). Tukholmassa tuntuu olevan muuttokausi. Tukholman suomalaisista kavereistani yli puolet muuttaa nyt kesä-heinäkuussa Tukholman sisällä. Toisilta on sa

Juhannuksena kuuluisi perinteisesti laittaa seitsemän (tai yhdeksän) kukkaa tyynyn alle, juosta alasti peltojen poikki ja tuijotella kaivoihin. Yö on yötön ja makkaraa saa grillata auringon paisteessa samalla kuin mökin puusauna on lämpeämässä ja hiukset ovat vielä märät uimareissun jäljiltä. Suomen sää oli aivan eri mieltä kanssani tästä. Vesisade ja pirtsakka raekuuro sopivat luonnon mielestä paljon paremmin keskikesän juhlaan kuin kaipaamani aurinko ja lämpö. Juhannustaiat jäivät myös väliin, eikä pahemmin tullut kaivoja katseltua, kaupungissa kun se ei oikein onnistu (tai saa syytteen sukupuolisiveellisyyden loukkaamisesta). Sen sijaan vietin juhannuksen töissä, aivan kuten viime vuonnakin. Töissä on oikeasti mukava olla juhannuksena. Rytmi on usein rauhallisempi, bussit melkein tyhjiä ja eipähän tarvitse miettiä säätäkään! Sateinen sää on saanut minut haikailemaan matkasta aurinkoon ja lämpöön. Espanjan aurinkoiset rannat ja lämpö kieltämättä alkavat houkuttaa, kun elohopean k

Heti alkuun haluan sanoa (oikeammin kirjoittaa) että en ole taikauskoinen. Juhannusyönä olen kyllä joskus laittanut kukkia tyynyni alle, mutta enpä pahemmin ole muuta tehnytkään (kaupunkialueella ei pahemmin kaivoja tai peltoja ole...). Tänään on kuuluisa perjantai 13. päivä, joka on yleensä minulle päivä muiden joukossa. Tilastojen mukaan silloin tapahtuu tavallista vähemmän onnettomuuksia tai jotain, muistan lukeneeni. Olen tänään lähdössä Saksaan kaverini kanssa moikkaamaan siellä vaihdossa olevaa ystäväämme. Aikaisemmin omasin jonkunlaisen lentopelon, mutta se vaihtui lentoinnostukseen muutama vuosi sitten. Ihan hyvä, sillä lentäminen tulee tutuksi kun asuu Tukholmassa ja haluaa mennä Suomeen, sillä usein lentäminen on halvempaa kuin laivalla matkustaminen (ellet ole menossa Turkuun). Olen aina lentänyt suorilla lentoilla, minun ei ole koskaan tarvinnut vaihtaa konetta. Nyt tänään kuitenkin olisi edessä koneen vaihto Kööpenhaminassa. On sanomattakin selvää että se hiukan mietit

Aah, mikä ihana vapaus! Koulu päättyi virallisesti ja nyt olen saanut nauttia ansaittua kesälomaani Suomessa (päättyy huomenna kun työt alkavat). Aurinko on paistanut täydeltä terältä ja lämpöä on riittänyt. On jännä nähdä kuinka nopeasti kaupunki muuttuu. Olen ollut poissa vain muutaman kuukauden pääkaupunkiseudulta ja jo nyt ne on kasanneet maailmanpyörän Skattalle! Samalla tavalla kotikulmani ovat muuttuneet kun kauppoja on rakennettu lisää. Ihmismieli tottuu nopeasti näihin muutoksiin, sen sain huomata kun muut eivät oikein ymmärtäneet päivittelyäni näistä (minulle) suurista muutoksista. Toisaalta samalla tavallahan minäkin olen nopeasti sopeutunut Tukholmaan (ja sen ruuhka-ajan kaaokseen). Huomenna alkavat työt tuovat myös mukanaan tenttilukemisen. Päätin jo toukokuussa, että aion lukea koko kesän tentteihini, jotta läpäisisin ne heti elokuussa. Tässä on toki kannustimena se pieni pelko, että jos en pääse niistä nyt läpi, niin tammikuussa 2015 alkaa olla kuumottavat paikat,

Kesäkuu... Suomessa koulut ovat siirtyneet kesälaitumille, Ruotsissa on vielä tämä viikko ahkeraa uurastusta ennen kuin niityt kutsuvat paistattelemaan päivää. Tänään on ollut ilo lukea Facebookista opiskelukaverieden päivityksiä. Niistä paistaa läpi helpotus siitä että ensimmäinen iso tentti on ohi eikä koulun ja kesäloman välissä ole kuin kolme luentoa ja yksi ryhmätyö. Itselleni ei kuitenkaan tuota helpotusta tullut, sillä en saanut osallistua kyseiseen tenttiin (biokemia ei ole vielä läpi). Outoa että murehtii ettei PÄÄSE tenttiin? Ehkäpä, mutta olenkin aina ollut ehkä hiukan pinko... Kesä tulee sujumaan hyvin samanlaisissa merkeissä kuin viime vuonna, tosin eri maassa ja eri työssä. Toivotaan että kesäyöt ovat valoisia, sillä kesällä vuorokausirytmini tulee kääntymään ylösalaisin kun olen yökkönä. Toivotaan että kesä tulee olemaan kuuma ja aurinkoinen, janoan jo nyt sitä kun pääsee rannalle ja uimaan. Toivotaan että kesä näkyy luonnossa, odotan sitä kun pääsen lukemaan tenttii

Huomaa että on loppukevät kun ei ole ehtinyt blogiakaan päivittää.... Kaikki aika on mennyt enemmän tai vähemmän koulutöihin ja netissä käymisestä on voinut vaan haaveilla. Edelliseen postaukseeni olin saanut vinkin Tohtori Krabolan haasteesta lääkisblogeille. Tarkoituksena on selvittää ihmisten motiiveja valita tämä ammatti. Kysymys ja vastausvaihtoehdot ovat seuraavanlaiset: (valita vo i 1-10 vaihtoehtoa) Miksi minusta tuli/tulee lääkäri? 1) Haluan vilpittömästi auttaa sairaita. 2) Koska olen Jumalasta seuraavana. 3) Tämä on kutsumusammatti. 4) Tässä ammatissa saa rahaa ja naisia/miehiä. 5) En keksinyt muutakaan. 6) Haluan antaa panokseni lääketieteen hyväksi ja ehkä edistää tulevaisuudessa tiedettä löytämään parannuskeinoja sairauksiin. 7) Äiti käski. 8) Aivoni tarvitsevat haasteita. Minusta ei olisi tehtaaseen liukuhihnatöihin. 9) Haluan Nobel-palkinnon.  10) Ammatti siinä kuin muutkin. Minun valintani ja perusteluni: 1) Haluan vilpittömästi auttaa sairaita+ 3)