Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Hyvää tiistaita

Ei mulla muuta mutta patologian välitentti on läpi. Ruhtinaallisella 0,25 pisteen marginaalilla. Optimoitua lukemista tullut siis harrastettua... Hauskaa tiistaita ja lucianpäivää. Syökää sahramipullia, ne on hurjan hyviä. <3

Aika herätä uppehållunilta

Vuosi alkaa taittua kohti loppuaan ja on aika palata tämän blogin pariin. Ennen sitä ajattelin kuitenkin tehdä pienen listauksen siitä mitä tämän syksyn aikana on tapahtunut ja mitä toivon ensi tammikuulta. Urheilusuorituksethan tulee aloittaa kevyellä verryttelyllä...  Syksy on ollut yksi minun rankimmista syksyistäni ikinä. Varmaan rankin. Kuitenkin tässä ollaan ja porskutetaan eteenpäin. Vaikeudet ovat tarjonneet minulle tilaisuuden kasvaa ja kehittyä ihmisenä. Olen oppinut ratkomaan ongelmia ja löytänyt omien voimavarojeni rajat. Ehkä vähän turhan paljon kierrellen sen vaikeamman kautta, mutta reittihän ei ole tärkeä vaan maali.  Olen saanut suoritettua DFM3:n kokonaan. Jäljellä on enää DFM2:n lopputentti ja patologian tentti. Tätä kirjoittaessa patologian välitentin tulos ei ole vielä tullut. Se tuntui ihan asialliselta, joten toivoa on että se olisi läpi.  Syksy on mennyt töissä ja opiskellessa. Olin lisäksi 2kk sairaslomalla, jonka käytin aikalailla toipumiseen vaikeu

Yhden asian loppu on toisen alku

En ole viimeiseen puoleen vuoteen kirjoittanut tänne mitään. Elämä on todellakin tapahtunut isolla E:llä tänä aikana, ja nyt ensimmäistä kertaa saan avattua tämän sivun oikeasti. Tämä blogi on tarkoitettu käsittelemään opintojani Tukholmassa. Tämä vuosi kuitenkin tulee keskittymään kaikkeen muuhun, joten pitkällisen harkinnan jälkeen ajattelin laittaa tämän sivun tauolle odottamaan opintojeni jatkumista tammikuussa 2017.  En kuitenkaan ajatellut luopua bloggaamisesta, sillä kirjoittaminen on terapiaa minulle. Haluan kuitenkin puhua omalla nimelläni (tai siis kuvalla) vaikeasta asioista, jotka eivät suoranaisesti liity tämän blogin teemoihin; opiskeluun Karolinskassa. Tätä tarkoitusta varten loin uuden blogin jota olen kirjoittanut nyt kuukauden verran.  Koska tämä blogi on enemmän tai vähemmän anonyymi, en linkkaa toista blogiani tähän. Uteliaille voin antaa vinkin että kirjoitan toista blogiani Lilyssä.  Haluan kiittää kaikkia lukijoita, olette tarjonneet aivan mahtavaa

Musta tulee isona lähihoitaja!

Jaa-a.... Viimeksi kun kirjoittelin tänne niin olin vakuuttunut että pakkolomaa (aka uppehållia) ei tulisi missään nimessä. Muutin mieleni tentissä, sillä joku oli vaihtanut kysymykset hepreaksi. Aiemmin selkeä tentti avoimin kysymyksin oli nyt lähestulkoon pelkkää monivalintaa, mikä ei ole minun vahvimpia osaamisalueitani (keskittymiskyky ei riitä miettimään kahden sanan sävyeroja...). Pakkolomaahan sieltä tuli, tulokset saapuivat ihanasti 20 minuuttia ennen lääkisristeilyn alkua. En oikein tiedä mitä ajatella tästä kaikesta. Eihän lomauttaminen ollut mitenkään todennäköinen ajatus, saati toivottu. Uppehåll tuo mukanaan ison läjän ikäviä asioita jotka pitää hoitaa ja selvittää, isoimmat näistä ovat ehdottomasti uhka asunnon menettämisestä ja ilman tukia eläminen.  Kaksi vuotta Tukholmassa on ollut kova koulu. Kiltistä sinisilmäisestä tytöstä on koulittu esiin ankeriastakin liukkaampi selviytyjä, jolla on päässään jatkuvasti uusia suunnitelmia siltä varalta että kulman takaa tul

Kakkonen on ykkönen

Luku kaksi on hiippaillut salaa elämääni. Minne menenkin niin kakkonen on parinani. Siinä on tämän tekstin ydinsanoma. Muu osa tekstistä tulee olemaan ylitsevuotavaa kiitollisuushehkutusta, eli jos koet että se ei ole mielenterveydellesi hyväksi, niin suosittelen skippaamaan loput tästä päivityksestä. En korvaa terapioita, jotka ovat tarpeellisia yltiöpositiivisuuden jälkeen. Rauhaa ja rakkautta O:) Tänään tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä että laskeuduin kanelipullavaltakuntaan pysyvästi. Luen toista kertaa DFM kakkosen tenttiin ja kahden päivän päästä on molemmat tentit takana sekä edessä kahden päivän loma, ennen kuin DSM2 alkaa. Tenttituloksia saan jännittää kaksi viikkoa. Niin, ja pian pääsen toista kertaa kaikkien lääkiksien superristeilylle (taggatagga!!!). Kaksi vuotta Ruotsissa on sujunut nopeasti. Olen kokenut ja oppinut valtavasti, ja tiedän että elämäm_oppi_koulu ei ole vielä läheskään ohi, hädintuskin edes alussa! Olen saanut olla mukana kahdessa eri spexiyhd