Ajatuksia villasukissa

Kuluneen kahden kuukauden aikana vuorokausirytmini on muistuttanut lähinnä jonkin yöeläimen rytmiä. Illan saapuessa ja muiden mennessä nukkumaan niin minä olen virkeimmilläni ja ihailemassa auringonlaskua työpaikan ikkunoista. Naapureitani en ole tavannut kuin vain muutaman, sillä liikumme aivan eri aikoihin. Yöhoitajan työ on aivan mahtavaa, yöaikaan on helppo valvoa (paljon helpompi kuin herätä aamulla klo 4.30). Kuitenkin siinä on myös omat varjopuolensa. Sosiaalinen elämä on vaikeaa, kun perhe ja ystävät elävät eri rytmissä. Tenttiin lukeminen on hiukan hankalaa, kun päivällä pitää nukkua että yöllä jaksaa. Auringosta ei pääse nauttimaan. Kuitenkin työn positiiviset puolet vievät voiton. Saan pitkät vapaat joilla ehdin nähdä sukulaisiani, perhettä ja ystäviä. Vapaapäivinä saan nauttia auringosta (oli muuten ihana käydä Suomessa kun siellä on ihanat helteet ja aurinko helottaa täydeltä taivaalta). Biokemiaa yms ehtii lukea pendelissä matkalla töihin ja vapailla. Lisäksi yötyö an

Viime aikoina olen saanut tutustua ihan paikanpäällä ruotsalaisen terveydenhuollon historiaan. Ruotsin synkät salaisuudet ovat raottaneet verhoaan minulle ja aitopaikalta saan katsoa kuinka paikasta, josta porukka ennen ei hevillä päässyt pois, tehdään kalliita asumisoikeusasuntoja. Kulkiessani kotitalossani ja käydessäni pyykkituvalla voin nähdä paloja tästä osasta historiaa. Asun siis vanhasta mielisairaalasta tehdyissä asunnoissa (oma asuintaloni siis on tosin hallintorakennuksena toiminut). Ennen muuttoa tänne selvittelin valtavasti paikan historiaa ja katselin lukuisia täällä kuvattuja YouTube -videoita. Muutama paikkaa käsittelevä blogikin tuli tutuksi. Jossain vaiheessa selkäpiitä pitkin kulki kylmät väreet kuin luin millaista täällä pahimmillaan on ollut. Samalla sain myös selville täällä tehtyjä iloisia asioita. Eräässä dokumentissa paikan entiset asukkaat kertoivat elämästään ja pikkuhiljaa netistä löytyi myös muutakin kuin niitä aivan karmeimmasta päästä olevia tarinoita

Muuttaminen on verrattavissa tehokkaaseen salitreeniin. Ei se ole pelkästään niiden laatikkojen kantamisen vuoksi tehokasta liikuntaa, vaan se että kaikki tavarat pitää saada paikalleen, vaan kaikki huonekalutkin pitäisi saada kasaan (ja ennen sitä asunnolle). Tässä parin viikon aikana olen huomannut kuinka monimutkaisia palapelejä IKEA:n huonekalut ovat, niiden kokoaminen mukana tulevien ohjeiden mukaan on haastavaa ajanviettoa johon saa kulutettua tunteja. Okei, onhan siellä myös helposti kasattavia huonekaluja (LACK <3), mutta suurin osa toimii aivojumppana. Toinen asia mitä olen huomannut on että IKEAlla käynti nostattaa kuntoa. Huonekalulaatikkojen kantaminen kotiin julkisia liikennevälineitä käyttäen helteessä toimii minulle kuntosalin korvikkeena (ei sillä etteikö se tulisi tarpeeseen). Tajusin töissä käsivoimieni kasvaneen eräänä yönä, kun huomasin pystyväni tekemään asioita ihan eri tavalla kuin yleensä. Kieltämättä tuli mahtava fiilis. Heinäkuun alkuun toki on kuulun

Kauan sitten lupaamani vinkkilista on vihdoin valmis. Pahoittelut että jouduitte odottamaan sitä näin kauan, muutto ja työt vain veivät kaiken ajan. Kiitokset Stockholmstjejernoille avusta vinkkien suhteen! Tee Suomessa: 1. Hanki passi! Passi nopeuttaa Ruotsin ID-kortin ja sitä kautta pankkitilin yms saamista. Tokihan passin saa myös Tukholmasta Suomen suurlähetystöstä, mutta siellä sen hinta on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. 2. Tee muuttoilmoitus sekä maistraatille että postille. 3. Hae KELA:lta opintotukea ja asumislisää sekä oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan (jos muuttosi on väliaikainen olet oikeutettu siihen, opiskelujen vuoksi muuttaneena olen väliaikaisesti ulkomailla). Tämä kannattaa hoitaa ajoissa, sillä hakemuksien käsittely vie oman aikansa. Postita tarvittavat liitteet, esimerkiksi ilmoitus sisäänpääsystä (antagningsbesked). Myös jos aiot hakea opintolainaa, niin hae sitä. 4. Ala etsiä asuinpaikkaa jo nyt. Siis ihan heti. Oikeesti. Ole valmis tunnin matka