Ajatuksia villasukissa

Maanantai. Viikon ensimmäinen päivä. Päivä jolloin kaikki dietit ja liikuntaprojektit (ja kaikki muutkin) aloitetaan. Karolinskassa tänään alkoi Amphioxveckan, eli uusille opiskelijoille tarkoitettu teemaviikko. Tästä viikosta on tulossa hyvin ohjelmarikas sekä ikimuistoinen. Koululla luennot tapahtuvat täyspäiväisesti, mutta opiskelijayhdistys Medicinska Föreningen järjestää illoiksi (ja viikonlopuksi) niin paljon ohjelmaa, ettei tarvitse miettiä että mitähän sitä tänään tekisi. Viikon puolivälissä on pre-amphioxgames (eräänlainen lämmittelytapahtuma varsinaista amphioxdagenia varten) jossa kisaillaan joukkueittain, torstaina on kaupungin iltaelämään tutustumista barrundan muodossa ja lauantaina on Amphioxdag. Alkupäivästä kilpaillaan joukkueittain (me suomalaiset päätimme muodostaa oman joukkueen :) ) ja illalla on juhlavat Amphioxsittningenit (eli "fuksisitsit"). Nyt sitten pitäisi vielä yrittää löytää jokin kiva mekko lauantain sitseihin. Saimme kirjastoinfossa

Katsellessani kalenteria aamulla, tajusin viikon livahtaneen silmien ohi hetkessä. Onhan tällä viikolla toki ollut paljon ohjelmaa, että ehkä selitystä ei tarvitsekaan hakea mitenkään kaukaata :) Ruotsissa voidaan oikeasti puhua ryhmäyttämisestä ja yhteishengestä. Alkuviikko sujui Introduktionsintenatissa (eli tuttavallisemmin Kollossa), leirikeskuksessa Norrtäljessa. Ohjelmaan kuului kivoja (oikeasti kivoja) ryhmäytymisleikkejä, arvausvisoja sekä tietysti sitsit efterfesteineen! Vaikka kollo kestikin vain kolme päivää, siltikin ehti muodostua ryhmään kuulumisen tunne. Ehkä se johtuu ruotsalaisten suuresta sosiaalisuudesta, huippumukavista faddereista ("tuutorit") tai ryhmätehtävistä. Oma veikkaukseni on että syynä on kaikki kolme. Kollon aikana tuli myös käytyä elämäni ensimmäisissä sitseissä. Jokainen ryhmä esitti oman minispexinsä (teatteriesitys). Saimme nauttia kolmen ruokalajin illallisen (ja siis ruoka oli uskomattoman hyvää koko kollossa, matfadderit tekivät kai

Otsikosta voi saada väärän käsityksen. En ole siis saanut mitään kirjoitusinspiraatiota, vaan yliopistolla oli tänään Inspirationsdag (vapaasti suomennettuna Inspiraatiopäivä). Kyseisestä päivästä etukäteen lukiessani ihmettelin että mitä tekemistä sillä on vasta-aloittaneiden opiskelijoiden kanssa? Päivä sisältää mm. luennon aivojen toiminnasta. Mitä ihmettä, luento aivojen toiminnasta ennen kuin opinnot ovat alkaneetkaan? Ohjelmalehtinen ei kyllä tehnyt oikeutta päivälle. Todellisuudessa päivä oli nimensä mukainen, sillä sieltä sai hyviä vinkkejä opiskeluun. Vaikka Suomessa olinkin opiskellut korkeakoulussa 1,5 vuotta, sain silti paljon irti opiskelutekniikoista joita meille esiteltiin. Myöskin luento aivojen toiminnasta oli mielenkiintoinen, sillä tutkija osasi kaapata yleisönsä (enpä olisi uskonut tutkijan käyttävän Powerpontissaan niinkin paljon Simpsoneiden kuvia). Jos kaikki luennot tulevat olemaan samanlaisia, niin niillä tulee olemaan kyllä hauskaa :)! Pienoinen miinuspuol

Blogia kirjoitettaessa alkutekstiin tulisi kaiketi panostaa. Kertoa jotain syvällistä itsestään, blogistaan ja elämästä. Kuvata kuinka taitava sananiekka onkaan ja kuinka tekstiä syntyy itsestään. Lisätä jokin hieno kuva, tai ainakin jokin osuva sitaatti jostain hienosta tekstistä.  Minä en semmoista tekstiä osaa kirjoittaa, joten jätetään se siis väliin. Olen parikymppinen nuori nainen, joka on aloittanut tammikuussa lääketieteen opinnot Tukholman Karoliinisessa instituutissa ja tämän blogin tarkoituksena on olla minulle alusta jolle kirjoittaa kokemuksistani ja kommelluksistani (erityisesti niistä kommelluksista, niitä olen hyvä keräämään :) ).  Takanani on muutto Suomesta Ruotsiin (älkää ikinä jättäkö pakkaamista ja siivoamista muuttoa edeltäviin kahteen viimeiseen päivään, siinä tulee vain kiire ja stressi). Tällä hetkellä kaikki Tukholmassa tuntuu ihanalta ja kauniilta, mutta kun kuherruskuukausi kaupungin kanssa alkaa olla ohi, niin todellisuus varmasti avaa silmät kaupun