Käännöskukkasia ja siitepölyallergiaa

Kevät tarkoittaa useimmille meistä kutiavia silmiä, vuotavaa nenää ja epämääräistä tukkoisuutta. Oireet helpottavat usein sateen jälkeen ja pahenevat vaan aurinkoisella säällä ulkoillessa. Siitepölyallergia ilmoittaa kesän saapumisesta varmemmin kuin pääskyset taivaalla tai jäätelöaltaan uutuudet mainoslehtisissä.

Olen aina kärsinyt siitepölyallergiasta. Tänä keväänä kuitenkaan en ole joutunut uhraamaan ajatustakaan inhottaville oireille tahi allergialääkkeille ja niiden mukanaan tuomalle väsymykselle. Aivan loistavaa, eikö? En oikein tiedä mikä selittää tämän ilmiön, tuskin ruotsalaiseen hanaveteen lisätään mitään allergiaa ennaltaehkäisevää valmistetta (tai kuka sitä nyt tietää). Niin tai näin, en aio tästä valittaa vaan tyydyn osaani riemurinnoin.

Siitepölyallergian sijaan olen kohdannut toisenlaista allergiaa... Englannintaitoni ei koskaan ole ollut mikään parhain ja tänne muuton jälkeen olen tuntunut unohtaneen koko kielen. Käytän aktiivisesti vain ruotsia tahi suomea, englantia minua ei saisi puhumaan kirveelläkään. Kuitenkin eilen jouduin keskustelemaan englanniksi. Alkukankeuden jälkeen rallienglanti lähti sujuvaan nousuun mutta sai nolon lopun kun tajusin sanoneeni jotain ihan muuta kuin tarkoitin. Suomea kun ei voi suoraan kääntää englanniksi, ei ainakaan ottamatta riskiä että sanoma muuttuu radikaalisti. Niin tai näin, sainpa ainakin kunnon naurut käännöskukkasestani (uteliaille tiedoksi, yökyläily sai hieman erilaisen merkityksen rallienglannillani...)!

En ole pitkään aikaan ehtinyt kirjoittaa tänne. Osittain syynä on huominen anatomian tentti (jippii, pää sekaisin muutamasta latinankielisestä termistä), osittain yleinen kiire. Jos joku tarvitse kiirettä niin täältä luovutetaan hyvään kotiin ilomielin. Jotenkin sitä on päässyt kasautumaan nurkkiin liiankin kanssa...

Kesäkin lähestyy (ja hmm... muutama tentti siinä sivussa) mikä luonnollisesti tarkoittaa että olisi aika suunnitella kesää. Jotenkin olen täysin tyhjä ideoista. Tukholman kesä on todella kaunis ja miellyttävä, mutta niin se Suomen suvikin on lokoisa. Kesätyöni tänä kesänä tulee olemaan paljon joustavampi (lue: tuntityö eli paljon vapaa-aikaa) joten sitä kerrankin ehtisi tehdäkin jotain! Matkustella vaikkapa ympäri Suomea. Lukea Alastalon salissa. Uida ja grillata. Täyttää D-vitamiinivarastoja.

Niin tai näin, ensin pitää selvitä kolmesta tentistä. Sen jälkeen vasta sopii suunnitella tulevaa. Ghaaah....

Kommentit

  1. Miten ois sit tänä vuonna se turkureissu joka viime kesänä jäi?;D

    VastaaPoista
  2. Niisk, kyllä se nuha paranee jouluksi. Oslo on pop.

    VastaaPoista
  3. Moikka :)
    Oon nyt lähipäivinä kiinnostunut Ruotsin lääkiksistä, erityisesti Karolinskasta, ja löysin just sopivasti sun blogin googlailemalla - oonkin lukenut melkeen kaikki postaukset tässä viikon aikana. Kiitos huippuhyvästä blogista, oon saanut täältä paljon tietoa ja sun postaukset on innostanu mua entistä enemmän hakemaan Karolinskaan!

    Tän kevään hausta nyt siis myöhästyin, hain Suomeen lääkikseen, mutta jos ei ovet aukea niin laitan paperit Ruotsiin päin sitten syksyllä. Ulkomaille muutossa on tietty paljon pohdittavaa, joten ehkäpä voisit auttaa mua mun kysymyksissä...

    Valmistun ylioppilaaksi nyt keväällä (eli viiden päivän päästä :-)) ja Karolinskaa ajatellen mulla on täydet lähtöpisteet (ka 9,0 ja kirjotuksista LLEE + 2 ylimääräistä L). Tarviiko sun mielestä tähän päälle tehä vielä högskoleprovet, vai onko täysillä lähtöpisteillä sisäänpääsy "varma" syksyn haussa?
    Sitten raha-asioista: saatko Kelalta opintotukea tms, ja jos et, niin miten rahoitat elämisesi? Millainen on Tukholmassa/lähiseuduilla vuokra-asuntojen hintataso?
    Ihmissuhteista: Oletko saanut paljon ystäviä Tukholmasta? Ainakin suomalaisten kanssa teillä tuntuu olevan paljon kaikenlaista toimintaa, mutta entä ruotsalaiset? Oletko saanut ruotsalaisista itsellesi ystäviä, vai ovatko he jääneet "koulukavereiksi" tai pelkästään hyvänpäiväntutuiksi? Ja jos saa kysyä, oletko mahdollisesti seurustellut Ruotsiin muuton jälkeen? :)
    Vapaa-ajasta: Siellä tuntuu olevan kaikenlaista toimintaa, mutta ovatko ruotsalaiset kovia juomaan, bilettämään ja käymään baareissa?
    Vielä pari syvällisempää: Kadutko koskaan, että muutit Ruotsiin opiskelemaan? Tuntuuko joskus, että Suomeen jääminen olisikin ollut se oikea vaihtoehto?

    Siinäpä tuli iso liuta kysymyksiä! Olisi kiva jos vastaisit jossain vaiheessa kun sulla on aikaa :) Kiitos vielä inspiroivasta blogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Hauska kuulla (ja onnittelut ylioppilastutkinnosta)! Tänne hakeminen kannattaa ehdottomasti, itse ainakin olen sitä mieltä. Autan mielelläni kysymyksiin vastaamisessa, itsekin olen aikanani kysellyt paljon.

      Pisteet vaikuttavat hyviltä, niillä pitäisi päästä tänne syksyn haussa. Toki jos aikaa ja energiaa riittää niin kannattaa högskoleprovetkin tehdä. Jos ei muuten, niin kokemuksen vuoksi (sitä voi sitten puhua siitä ruotsalaisten kanssa ja murtaa jäätä).

      Raha-asioista... Ulkomaille KELA myöntää korkeammat tuet kuin kotimaahan, joten tuilla ja lainalla elää hyvin. Eihän sillä toki shoppailla Östermalmilla, mutta normaali elämä onnistuu hyvin. Opintojen ohessa (jos ehtii ja jaksaa) voi tehdä keikkatöitä vaikkapa vanhainkoteihin yms. Sieltä saa mukavasti käyttörahaa.

      Vuokrataso riippuu hyvin paljon asunnosta. Korridorhuone maksaa 3000-5000 SEK/kk (sis veden, sähkön ja netin yleensä). Inneboende ei-keskusta-alueelta noin 4000-5000 SEK. Yksiöiden hintoja en osaa arvioida, mutta yli noiden kuitenkin. Asuntojonoihin kannattaa liittyä jo nyt (ainakin Hugen, huge.se). Tämä helpottaa asunnon saamista ensi tammikuussa ;)

      Olen saanut paljon ystäviä täältä, todella läheisiä ystäviä. Suurin osa on suomalaisia (Koitus...) mutta esimerkiksi spexin kautta olen saanut ison liudan ruotsalaisia ystäviä. Suomalainen ja ruotsalainen sosiaalinen kanssakäyttäytyminen on hieman eroavaa, mutta kun suurimmasta shokista pääsee yli niin homma lähtee rullaamaan.

      Seurustelusta, en ole. Olen aivan liian ujo lähestyäkseni ketään XD. Ehkä joku päivä rohkaistun ja sitten...? Toisaalta en ole seurustellut Suomessakaan, joten ujous tällä osa-alueella on ollut olemassa jo Suomesta asti. Oikeasti olen vain muuttunut sosiaalisesti (ja muutenkin) itsevarmemmaksi. Mutta tiedän porukkaa jotka ovat aloittaneet seurustelemaan täällä (suomalaisia).

      Hm.... En sanoisi että ruotsalaiset ovat kovia bilettämään. Tai sitten vaan ne joihin olen törmännyt eivät ole. Kaikki toki osaavat irroitella kunnolla ja pitää hauskaa. Ruotsalaiset käyvät paljon ulkona kyllä. Mutta en sanoisi että ruotsalaiset tapaisivat vetää övereitä.

      Kadunko tänne muuttoa... Paha kysymys. Äkkiseltään sanoisin että en. En todellakaan. Olen kasvanut paljon ihmisenä, tutustunut liutaan ihania ihmisiä ja saanut valtavasti uusia ihania muistoja. Kuitenkin aina välillä iskee ikävä ja kaipaan perhettäni. Jos jotain kaipaan Suomesta niin sitä. Toisaalta Suomen ja Ruotsin etäisyys on suhteellisen pieni niin yhteydenpito on helppoa. Jos opiskelisin vaikka Kuopiossa niin kauemmin kestäisi tulla kotiin (ja se olisi kalliimpaakin...). Tämä on pk-seuduilla asumisen plussia ;).

      Jos jotakin kuitenkin saisin sanoa sille Villasukkaprinsessalle joka noin kaksi vuotta sitten pohti tänne muuttoa niin... Sanoisin ehkä että varaudu isoon työmäärään, tämä on lääkis. Ei se ole sama asia kuin sairaanhoitajaksi opiskeleminen. Kirjan kanssa täytyy asua enemmän kuin yhtenä yönä yövuorossa.

      Toivottavasti näistä on apua :)! Ja hei, lisää saa aina kysyä.

      Poista
    2. Olitpas nopea! Kiitos hyvistä vastauksista :) Jeps, kyselen taas lisää, jos (kun) tulee jotain mieleen.

      Poista
  4. Moikka!
    Olen lueskellut blogiasi, ja vaikka asiasta oletkin jo vähän kirjoitellut, niin kysyn vielä uudestaan, kun on meinannut jäädä jotenkin epäselväksi. Eli jos lukiossa on suorittanut ruotsista vain 5 pakollista niin voiko silti pärjätä Ruotsin yliopistoissa ja opiskella lääketiedettä? En siis ole ruotsia kirjoittanut, mutta pakollisista kurssit ovat kiitettävää (ja noh vikasta kurssista seiska koska "en tule ikinä ruotsia missään tarvitsemaan" ja kuinkas kävikään..."). Koska asun Itä-Suomessa, ei täällä todellakaan ole tarvinnut ruotsia käyttää luokan ulkopuolella, ja tästä syystä kielitaito on aika olematon, vaikka ruotsini onkin kiitettävä. Nettiä kun olen selaillut, niin osa on sitä mieltä, että kunhan osaa edes perustervehdykset jne. kun muuttaa, niin sillä kyllä pärjää alkuun, mutta osa taas sanoo, että lähinnä suomenruotsalaiset pärjää Ruotsin yliopistomaailmassa. :/ Sori jos kysyn asioita, joihin olet jo vastannut. Jotenkin vain nyt alkanut tuntumaan siltä, että voisin jopa oikeasti sinne Ruotsiin hakea, ja siksi pakko varmistella :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Juu, viisi pakollista kurssia riittää. Niin hakemiseen kuin täällä pärjäämiseenkin. Eihän lukiossa ole toki ammattisanastoa pahemmin opeteltu, mutta se tulee uutena myös ruotsalaisillekin!

      Luettujen kurssien määrää tai sanavarastoa tärkeämpää onkin että uskaltaa käyttää kieltä. Ruotsia voi oppia lisää vain puhumalla sitä. Itse olen järjestelmällisesti kieltäytynyt puhumasta englanniksi ruotsalaisten kanssa. Vaikka välillä tulisikin totaalisia jäätymisiä, niin niistä selviää. Itselleen täytyy osata nauraa.

      Kielitaito lähtee huimaan nousuun tänne muuttamisen jälkeen. Se toki vaatii aktiivisuutta itseltään ja rohkeutta avata suu. Ruotsalaiset ovat todella mukavia ja yrittävät ymmärtää sekä kannustavat kielen kanssa.

      Kieli ei siis ole este tänne hakemiselle. Tiedän erään joka opiskelee täällä lääketiedettä ja on lukenut vain nuo pakolliset kurssit eikä käyttänyt ruotsia pahemmin lukion jälkeen. Hengissä tuo tyyppi vaikuttaa vielä olevan ja hyvin menestyvän :).

      Hakupaperit siis tänne vaan tulemaan :D

      Poista
  5. Moi ja kiitti edellisestä vastauksesta! Tuli mieleen vielä "muutamia" kysymyksiä (ja todennäkösesti tulee vielä monia... :D ). Jos jaksaisit näihin vastailla, niin oisin tooosi ilonen! :)

    Kun sinne Ruotsiin voi hakea kahdesti vuodessa, niin miten se toimii siis käytännössä? Tai siis jos nyt hakee syksyllä ja koulu alkaa keväällä, niin eihän siinä ehdi opiskella kuin pari kuukautta, ja alkaa jo kesäloma? Jotenkin vaan tuntuu oudolta ajatukselta, ihan kuin aloittaisi jotenkin kesken kaiken. ;D Ja yhdistetäänkö nämä keväällä ja syksyllä aloittaneet ryhmät sitten jossain vaiheessa, vai pysyykö tämä jako koko opintojen ajan? Vai ollaanko siellä edes missään vakioryhmässä, vai valitaanko kursseja itse niin kuin Suomen lukioissa?

    Onko kokeita pitkin lukukautta, vai jotenkin keskitetysti tiettyinä viikkoina? Ja jos esim. melko alussa on jokin koe, niin saako ulkomaalaiset vastata enkuksi, jos ei ole ruotsi vielä ihan niin kehittynyttä? Ja onko millainen systeemi hylsyjen kanssa, saako tiettyä tenttiä uusia vain tietyn määrän, ennen kuin joutuu uusimaan koko kurssin / saa etenemisesteen / heitetään ulos koko yliopistosta? Koulukirjoista suurin osa on vissiin enkuksi?

    Asutko itse miten siellä? Kun itse oon sen tyyppinen, että ihan unelma ois jokin yksiö, soluasunto-tyyppiset asumismuodot meinaa vähän hirvittää (siisteyspoliisi...) Vissiin kuitenkin normaalin "köyhän" opiskelijan on usein tyydyttävä juuri solu-tyyppiseen asumiseen ainakin alussa? Siis ainakin jos pääsisi opiskelemaan Karolinskaan ja asunto jostain Tukholman ympäristöstä.

    Ja sitten vielä siitä jokaisen hyvillä arvosanoilla Ruotsiin hakevan painajaisesta, eli opiskelupaikan arvonnasta... En tiedä oonko vaan huono googlettamaan, mutta kun en meinaa löytää siitä edes mitään tietoa. Omat todistukseni ovat siis hyvät, lopputodistuksen ka 9,67 ja yo-todistuksessa pakolliset L, E, E ja E sekä ylimääräset E ja M. Vaikka todistus on hyvä, niin siitäkö ei siis ole sitten hyötyä siinä mielessä, kun noin ysin keskiarvolla ja een papruilla saa samat pisteet? Jotenkin tuntuu tyhmältä, varsinkin mun arpaonnella!

    Alkais jo tulla ne Suomen tulokset, niin pääsis tässäkin asiassa eteen päin! Nyt kun kuitenkin elättelee vielä pientä toivoa, että jospa pääsiskin nyt jo Suomeen opiskelemaan...

    Terveisin: 5 kurssia ruotsia lukenut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Juu, täällä Ruotsissa tosiaan sisäänotto tapahtuu kahdesti vuodessa. Ei se hassulta tunnu, siihen tottuu. Jokainen termin käsittää oman kokonaisuutensa, niin loma (jota on virallisesti ainoastaan kesällä) tuntuu ansaitulta. Kevättermin on tammikuun puolestavälistä kesäkuun ensimmäisen viikon loppuun, syystermin syyskuun alusta tammikuun puoleenväliin (kyllä, Ruotsissa on pidemmät lukukaudet).

      Se ryhmä jossa aloitat on luokkasi ensimmäisten kolmen terminin ajan. Kolmosterminillä opiskelijat jaetaan neljään eri sairaalaan myöhempiä termineitä varten. Kolmosterminin puolenvälin jälkeen luokka jaetaan kahtia (Södersjukhuset ja Huddinge muodostavat luokan ja Karolinska Solna sekä Danderyd muodostavat toisen luokan) patologian opintoja varten. Nelosterministä alkaen kaikki ovat omissa sairaaloissaan, jolloin samassa sairaalassa olevat samaan aikaan aloittaneet ovat yksi luokka (huonosti selitetty, mutta toivottavasti tämä edes jotenkin valoittaa). Kaikki kuitenkin pitävät yhteyttä toisiinsa enemmän tai vähemmän, esimerkiksi halvtidsfest järjestetään yhteisenä kaikille samaan aikaan aloittaneille (eli isolle luokalle).

      Kursseja ei tarvitse valita, ne on valittu automaattisesti. Termin 5:stä eteenpäin on toki vapaavalintaisia kursseja (SVK) joita pääsee valitsemaan. Muuten KI hoitaa kurssijärjestelyt.

      Ensimmäisten kahden terminin aikana on pienempiä duggia (vastaavat lukion kurssikokeita jollain tasolla), netissä tehtäviä quizeja sekä mikroskooppi/preparaattikokeita (nämä 2kpl termin 2:lla). Terminit päättyvät isoon tenttiin, jossa kysytään kaikkia terminin aikana opiskeltuja asioita. Kuulostaa pelottavalta, mutta suurin osa (70-80% muistaakseni) pääsee läpi heti ensimmäisellä kerralla, kunhan on vaan tehnyt töitä terminin aikana sekä aloittaa lukemisen ajoissa (kuukautta ennen tenttiä).

      Termin 3:sta eteenpäin onkin "vain" tavallisia tenttejä yhdestä asiasta (anatomia/neurologia/patologia). Näilläkin termineillä toki on duggia, preparatförhörejä yms. Yleisesti ottaen sanotaan että opiskelu muuttuu helpommaksi termin 3:lla, sillä silloin ei enää ole noita valtavia terminstentoja. Termin 4:n jälkeen toki on kanditentti, kuten Suomessakin. Tämän läpäisee yleensä kaikki (reputtamisprosentti on kai 5%).

      Ykkösterminillä on alussa netissä tehtäviä quizzeja, joten kieli ei ole ongelmana. Ensimmäinen dugga on noin puolentoista kuukauden kuluttua aloittamisesta. Vastata saa vain ruotsiksi, mutta sanakirja saa olla apuna. Englantia (sekä suomea) olen käyttänyt yksittäisiä sanoja jos en ole jotain sanaa tiennyt/muistanut. Kieli ei kuitenkaan ole ongelma tenteissä :D.

      Poista
    2. Tenttejä saa uusia kuusi kertaa, tämän jälkeen pitää anoa lupaa uusinnalle (joka kuulemma myönnetään helposti). Toki rajoittavana tekijänä on, että termin 1 täytyy olla suoritettuna tentteineen ennen termin 3:sta, termin 2 ennen termin 4:sta jne... Uusintoja kuitenkin järjestetään mukavan usein, että ei siitä stressiä kannata ottaa. Itse olen uusinut tenttejä muutaman kerran (erästäkin neljä kertaa), hengissä sieltä on selvitty. Uusiminen toki on aikaavievää ja jokseenkin ärsyttävää, kun haluaisi opiskella muutakin kuin vaikkapa biokemiaa :).

      Kurssikirjallisuus on lähinnä englanniksi, mutta esimerkiksi solubiologiaan Solunetti on mainio suomen-/ruotsinkielinen apu! Netissä on myös paljon ruotsinkielisiä opiskelijoiden tekemiä materiaaleja (mm. Hus75.se ihanine tiivistelmineen).

      Joo, ymmärrän täysin asuntohirvityksen. Itse tunnustaudun myös siisteyspoliisiksi nimittäin! Asun korridorissa (eli minulla on oma huone, vessa ja suihku, luksuksena myös oma jääkaappi ja tiskipöytä). Keittiön jaan 11 muun kanssa. Meillä ei ole ollut pienintäkään ongelmaa puhtaanapidon tai muun kanssa (mitä nyt joku joskus unhohtaa tyhjentää roskapussin tai jotain). Olen kyllä kuullut kauhutarinoita muista korridoreista.

      Kuten kirjoitit, niin suurinosa opiskelijoista asuu alkuunsa korridorissa/inneboendena. Asuntojonot ovat melkoisen pitkät nimittäin. Kuitenkin jos käy tuuri, niin saa loistavan paikan asua loistavine naapureineen. Mutta esimerkiksi asettumalla Hugen jonoon jo nyt, niin saat kerättyä sievoisen määrän jonopisteitä tammikuulle. Sieltä saattaa saada niillä jo yksiön heti alkuun! Toki matka-aika koululle tällöin tulee olemaan 40 min, mutta se on melko normaali täällä (vaikkakin aamuisin kadehtii niitä joilla matkaan menee vain vartti).

      Opiskelupaikkoja ei arvota (käsittääkseni), vaan ne jaetaan pisteiden perusteella. Toki siis tasapistetilanteessa katsotaan onko opiskelijoilla tehtynä högskoleprovet ja millä pistein. Paremmat pisteet hp:sta omaava on vahvemmilla. Ja vaikka ensimmäisessä jaossa ei tulisikaan paikkaa, niin varasijalle jääminen kannattaa. Paikka yleensä aukeaa kakkosvalinnoissa viimeistään. Ja onpa KI:stä sitä soiteltu aloituspäivän aattonakin että opiskelupaikka olisi tarjolla, tervetuloa!

      Toivottavasti tästä maratonvastauksesta on apua, saa kysellä lisää/tarkennuksia :)!

      Tsemppiä Suomen hakuun, mutta ei Ruotsia tosiaan pois kannata lukea. Täällä on mukava opiskella (ja onpa tänne Suomessa lääkiksessä opiskelevia tullut hakemaan lisähaastetta XD)!

      Tämä vastaus tuli nyt kahdessa osassa, kuulemma ei näin pitkiä kommentteja pysty julkaisemaan :P

      Poista
  6. Hei,
    löysin juuri blogisi ja pakko sanoa, että se on aivan ihana!

    Olen itsekin miettinyt Ruotsin lääkikseen hakemista.
    Osaisitko kertoa vähän KI:n opiskelijoista? MInkä ikäisnä opiskelu siellä yleensä aloitetaan? Ja onko teitä suomalaisia opiskelijoita paljon?

    Paljon tsemppiä tentteisihin ja mukavaa kesää sinlle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Kiitokset, ilo kuulla positiivista palautetta :)!

      KI:ssa opiskelu aloitetaan hyvin eri ikäisinä. Ruotsissa moni pitää välivuoden (tai vuosia) ennen jatko-opintoja, mikä näkyy aloitusiässä. Toisaalta huomattavan suuri osa on tullut suoraan lukiosta. Alanvaihtajiakin löytyy muutama kourallinen. Siispä... Sanoisin että keskimääräinen aloitusikä on jotain 22-25 vuoden välillä, tosin niin että nuorimmat ovat 17 ja vanhimmat yli 40 aloittaessaan.

      Suomalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut valtavasti. Samaan aikaan kanssani aloitti 4 muuta suomalaista, viime syksynä 10 ja tänä keväänä 15 (tai 16)! Lisäksi on muiden alojen suomalaiset opiskelijat päälle... Koituksessa on noin nelisenkymmentä suomalaista. Tukholmassa löytyy lisäksi paljon muissa oppilaitoksissa opiskelevia suomalaisia, eli tänne tullessaan ei joudu olemaan ainoana suomalaisena ;)!

      Kiitokset, toivotaan että se aurinko ja lämpö uskaltautuvat esiin piiloistaan!

      Poista
    2. Kiitos paljon vastauksesta :)

      Poista
  7. Hei!

    Mahtavaa, että blogistasi löytyy näin paljon infoa Karolinskassa opiskelusta, sillä itsekin olen syksyllä hakemassa sinne.

    Paljon olen jo itse saanut selvitettyä mm. Karolinskan sivuilta ja blogistasi, mutta sellainen on jäänyt vielä vähän epäselväksi, että jos suorittaa lääkärintutkinnon Ruotsissa, onko erikoistuminen myös suoritettava Ruotsissa vai voiko sen tehdä muualla? Eli käytännössä jos opiskelisin Karolinskassa sen 6 vuoden ajan ja hankkisin tarvittavan työkokemuksen, jotta saisin lääkärin pätevyyden, niin voisinko sen jälkeen erikoistua esimerkiksi Suomessa tai jossain muussa maassa? :)

    Olisin todella kiitollinen, jos ehdit vastata, sillä tämä asia on minulle tärkeä!

    Hyvää loppukesää ja tsemppiä opiskeluihin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi!

      Mukava kuulla! Googlailin hieman asiaa ja Helsingin yliopiston sivuilta löysin tämmöisen:

      Opinto-oikeutta erikoislääkärikoulutuksen suorittamiseksi tulee hakea lomakkeella. Erikoislääkärikoulutusta suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on saanut Suomessa oikeuden tai luvan harjoittaa lääkärin ammattia.

      Opinto-oikeutta erikoislääkärikoulutuksen suorittamiseksi tulee hakea sen jälkeen, kun hakija on valittu koulutukseen kelpaavaan virkaan, toimeen tai tehtävään tai niiden sijaisuuteen.

      Muualla kuin Suomessa lääkärin perustutkinnon suorittaneilta edellytetään lisäksi todistus tyydyttävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta. Hyväksyttäviä kielitodistuksia ovat Opetushallituksen järjestämä yleinen kielitutkinto (taso 3) tai valtionhallinnon kielitutkinto (tyydyttävät tiedot). Myös Kesäyliopiston suomen kielenkurssi (taitotaso 6-9) kelpaa. Mikäli hakija on suorittanut Suomessa lukion tai ylioppilastutkinnon suomen tai ruotsin kielellä, riittää kielitaidon todistamiseksi oikeaksi todistettu kopio ylioppilastodistuksesta tai lukion päättötodistuksesta.

      Opinto-oikeutta haetaan siltä yliopistolta, jonka vastuualueella erikoislääkärikoulutus suoritetaan (erikoistuvan tulee ottaa huomioon, että todistus koulutuksen suorittamiseksi myönnetään siitä yliopistosta, jonka vastuualueella yliopistollinen koulutus on pääosin suoritettu).

      Eli siis saa tulla erikoistumaan, kunhan AT on tehtynä ja Valviran paperit kunnossa :D.

      Poista
    2. Mahtavaa, kiitos todella paljon nopeasta vastauksesta! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka päädyinkään tänne?

Jokakeväinen loppurutistus

Maalissa ollaan :)