Suomikiertue

Pääsiäinen. Loma. Vapaa-aika. Vaiko sittenkin självstudier, Biochemistry ja opiskelut? Lukujärjestykseen merkitty viikon luentovapaa aika on käsillä.

Itselläni vapaa (tai "vapaa") sujuu sujuvasti Suomessa. Samaan aikaan kun tutustun biokemian ihmeelliseen maailmaan (spexiviikolla ei kirjaan ehtinyt tarttua) niin saan nauttia Suomen auringosta, perheestä, sukulaisista ja kaikesta muusta mukavasta.

Tuntuu jännältä olla näin pitkä aika Suomessa. Kaupoissa osaa asioida sujuvasti (ei tarvitse tapella itsepalveluautomaattien kanssa), julkisissa ei tunnu että koko maailma on samaan aikaan liikkeellä ja saa lukea suomenkielisiä lehtiä. Samaan aikaan tuntuu jännältä kun ei puhukaan ruotsia ja jotkin sanonnat ovat hakusessa, kun on juuri oppinut ne ruotsiksi.

Biokemian lukeminen, tuo opiskelijan arjen peruspilari. Jotta loma ei tuntuisi liian lomalta, jotta tavallinen arjen rytmi ei unohtuisi. Toukokuun alussa oleva dugga lähestyy huimaa vauhtia joten lomalla on oikeastaan parasta aikaa lukea. Edellisellä viikolla kaikki aika sujui teatterilla spexin parissa tai sitten hiilihydraattilabraan valmistautuessa, joten eipä sitä silloin edes oikeastaan ehtinyt lukea. Onneksi lomalla on hyvä aika kiriä muut kiinni :)!

Jotta Suomikiertue olisi riittävä, täytyy siihen kuulua suomalaiset herkut. En ole koskaan ollut mämmin suurin ystävä, joten se korvataan jäätelöllä. Oli suurta juhlaa mennä Prisman jäätelöosastolle, jossa on iso hyllyrivi täynnä irtojäätelöä. Ruotsissa ei kaupoissa ole paljoakaan irtojäätelövaihtoehtoja (tai ylipäätään jäätelöjä), joten tuntui mahtavalta kun saattoi pohtia kauan minkä jäätelön söisi. Päädyin lopulta herkulliseen valkosuklaa-salmiakkijäätelöön, paljon parempaa kuin mämmi!

Vastapainoksi kaikille Suomi-herkuille valmistin kotona perinteistä ruotsalaista mutakakkua, tosin lisäten siihen vaahtokarkkeja.


Hauskaa pääsiäistä kaikille!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka päädyinkään tänne?

Otsikko herättää varmasti monessa ihmetystä. Onko kirjoittaja eksynyt? Vaiko filosofi? Vai vaan pyörällään päästään tämän kaiken biokemian lukemisen jälkeen. Oikea vastaus on että ei mitään yllä olevista vaihtoehdoista. Tämä kirjoitus on vastaus lukijoiden toiveeseen ja nimensä mukaisesti tulee kertomaan kuinka päädyinkään opiskelemaan Tukholmaan. Olen pienestä lapsesta asti halunnut työskennellä hoitoalalla. Milloin kirjoittelin ystävänkirjan sivuille haaveammatikseni lääkärin, milloin sairaanhoitajan. Lukiossa luin (ja kirjoitin) biologian, kemian ja fysiikan pitkänä. Abivuoden kevät oli ahkeran lukemisen aikaa, kävin valmennuskurssilla lääketieteen pääsykoetta varten (hain Helsinkiin) ja yritin tehdä parhaani. Sain ihan hyvät pisteet, mutta ne eivät riittäneet sisäänpääsyyn. Olin käynyt myös pääsykokeissa sairaanhoitajaksi opiskelua varten ja pääsinkin sinne opiskelemaan. Vuosi meni nopeasti niiden opintojen parissa ja tunsin olevani oikealla alalla, mutta ajattelin kuitenkin
Lue lisää

Jokakeväinen loppurutistus

Kuten päivitysvälistä olettaa saattaa, niin on Tukholmassa pitänyt kiirettä. Kahdeksasta viiteen- päivät Danderydissä veivät voimia ja toukokuun alussa väsymyskerroin oli huipussaan. Onneksi lisääntynyt valon määrä antoi energiaa ja aamuisin oli helpompi herätä aikaisin. Ensimmäistä kertaa näiden opintojen aikana olen suorittanut kurssin kokonaan sillä terminillä millä se on pidetty. Den sjuka människan 2 on nyt takana ja 25,5 opintopistettä enemmän rekisterissä. Toukokuun puolivälissä ollut diagnostiikan tentti meni kerralla läpi, vaikka olinkin asiasta hyvin stressaantunut. Kyseinen tentti on ns. "spärritentti", eli se pitää olla suoritettuna hyväksytysti ennen klinikan alkua. Ja tunnetusti minulla on tapana jännittää näissä tenteissä... Siksi iso kivi vierähtikin sydämeltä kun tulokset julkaistiin. Lomalle sitä kuitenkaan ei vielä päästä, ensi viikolla edessä on preklintentti (kahden ensimmäisen opiskeluvuoden asiat koottuna) ja patologian tentti. Näistä olen lukenut v
Lue lisää

Maalissa ollaan :)

Kuva
 Tämä blogi on ollut kovin hiljainen viime vuosina, suurimpana syynä se että olen ollut aktiivisempi toisen blogin kanssa ja opiskelu sekä elämä ylipäätään on vienyt ajan kirjoittamiselta. Ja kun tulee riittävä tauko niin kynnys jatkaa on entistä korkeampi. Tänään kuitenkin kirjoitan sillä olen valmistunut perjantaina lääkäriksi ja näin ollen saavuttanut sen akateemisen tavoitteen mikä minulla oli tänne muuttaessa. Voisin analysoida matkaa ja kuinka siinä on ollut eri käänteitä mutta sairastumiseni 2015/2016 jälkeen tie on välillä ollut niin pomppuisaa että yksityiskohtiin ei tarvitse mennä. Sen sijaan ajattelin listata asioita mitkä minut maaliin lopulta toivat. - Ystävät ja heidän uskomattoman ihana tuki. Sairastuttuani pelkäsin että menetän tulevan ammattini lisäksi kaikki ystäväni. Eräs kovin viisas Märsta sanoi minulle että oli minulla mikä sairaus vaan, vaikka psykiatrinen, niin se ei muuta sitä miten ystäväni suhtautuvat minuun. Eikä se kyllä muuttanutkaan sitä :) - Kurssikaveri
Lue lisää