Ne tekee töitä sen eteen...
Viime aikoina päässäni on soinut eräs Cheekin kappale. Tai oikeastaan useampikin. En ole kuunnellut Cheekkiä pitkään aikaan, joten on oikeastaan aika outoa että ne soivat päässäni. Tiedän tosin syyn siihen miksi ne ovat taas palautuneet mieleen; kyseiset kappaleet ovat tsemppibiisejä (Ne tekee ja Ei oikotietä).
Ai mihin sitä tsemppiä tarvitaan, onko kenties tulossa jokin dugga? Tai jonko nyt menossa jokin oikein vaikea opintojakso? Eikö amylaasit ja biokemia taivu? Ehkäpä kaikkia edellä mainittuja, mutta tärkeimpänä syynä on tänään ensi-iltansa saava spexi Kleopatra. Osaan todellakin samaistua sanoihin "ne tekee töitä sen eteen, valvoo öitä sen eteen..." sillä koko spexitiimi on painanut pitkää päivää saadakseen esityksen näyttämään juuri siltä kuin sen pitääkin. Esimerkiksi sunnuntain kenraaliharjoitus kesti puolille öin (tarkalleen ottaen se jouduttiin jättämään kesken sillä julkiset lakkaavat kulkemasta yhden aikoihin) ja tämän jälkeen allekirjoittanut oli kotona vasta aamukahdelta (tulipa matkustettua ensimmisen kerran yöbussilla täällä!).
Miksi ihmeessä sitten porukka tekee tätä, onko muka jokin opiskelijateatteriesitys sen arvoinen? Kysymykseen on äärimmäisen helppo vastata, SJÄLVKLART! Spexi on enemmän kuin pelkkä opiskelijateatteriesitys. Se on näytelmä joka yhdistää opiskelijoita ensimmäiseltä terminiltä viimeiseen (ja vielä valmistuneisiinkin lääkäreihin).
Käsikirjoittajan taidonnäyte tarvitsee paljon ihmisiä näyttelijöistä ohjaajiin, lavastajista puvustajiin, koreografeista leipureihin, pr-ihmistä valo-äänitiimiin, ryhmäytystiimistä laulunkirjoittajiin, bändistä meikkaajiin (näin muutamia ryhmiä mainitakseni) jotta se voi saavuttaa yleisönsä täydessä loistossa. Jokainen teatterilla vietetty sekunti on enemmän kuin ensiajatuksella saattaisi aavistaakaan. Kun näkee maalaamansa lavasteet kenraaliharjoituksessa, kuulee näyttelijöiden eläytyvän rooleihinsa, omstart-laulujen ensitahdit... Sitä tietää ettei spexiin käytetty aika ole mennyt hukkaan.
Spexin yhdistävästä vaikutuksesta kertoo jotain se, että viime yönä pendeltågissa (lähijunassa) hyräilimme joukolla spexilauluja ennen kuin suuntasimme yöbusseihimme (jotka lähtivät onneksemme samalta pysäkiltä). Siinä hetkessä yhteishenki oli niin suurta, että sen pystyi melkeinpä näkemään. Toivottavasti tämä yhteishenki välittyy myös yleisölle ja yleisö nauttii esityksistä, sillä spexi ei ole mitään ilman mahtavaa yleisööän :).
Liput ja lisätietoa + kuvia spexistä (på svenska): http://www.corpuskarrolina.se
Hetki ennen kaaosta (eli lavaste/valo/sisääntuloharjoitusta)
Ai mihin sitä tsemppiä tarvitaan, onko kenties tulossa jokin dugga? Tai jonko nyt menossa jokin oikein vaikea opintojakso? Eikö amylaasit ja biokemia taivu? Ehkäpä kaikkia edellä mainittuja, mutta tärkeimpänä syynä on tänään ensi-iltansa saava spexi Kleopatra. Osaan todellakin samaistua sanoihin "ne tekee töitä sen eteen, valvoo öitä sen eteen..." sillä koko spexitiimi on painanut pitkää päivää saadakseen esityksen näyttämään juuri siltä kuin sen pitääkin. Esimerkiksi sunnuntain kenraaliharjoitus kesti puolille öin (tarkalleen ottaen se jouduttiin jättämään kesken sillä julkiset lakkaavat kulkemasta yhden aikoihin) ja tämän jälkeen allekirjoittanut oli kotona vasta aamukahdelta (tulipa matkustettua ensimmisen kerran yöbussilla täällä!).
Miksi ihmeessä sitten porukka tekee tätä, onko muka jokin opiskelijateatteriesitys sen arvoinen? Kysymykseen on äärimmäisen helppo vastata, SJÄLVKLART! Spexi on enemmän kuin pelkkä opiskelijateatteriesitys. Se on näytelmä joka yhdistää opiskelijoita ensimmäiseltä terminiltä viimeiseen (ja vielä valmistuneisiinkin lääkäreihin).
Käsikirjoittajan taidonnäyte tarvitsee paljon ihmisiä näyttelijöistä ohjaajiin, lavastajista puvustajiin, koreografeista leipureihin, pr-ihmistä valo-äänitiimiin, ryhmäytystiimistä laulunkirjoittajiin, bändistä meikkaajiin (näin muutamia ryhmiä mainitakseni) jotta se voi saavuttaa yleisönsä täydessä loistossa. Jokainen teatterilla vietetty sekunti on enemmän kuin ensiajatuksella saattaisi aavistaakaan. Kun näkee maalaamansa lavasteet kenraaliharjoituksessa, kuulee näyttelijöiden eläytyvän rooleihinsa, omstart-laulujen ensitahdit... Sitä tietää ettei spexiin käytetty aika ole mennyt hukkaan.
Spexin yhdistävästä vaikutuksesta kertoo jotain se, että viime yönä pendeltågissa (lähijunassa) hyräilimme joukolla spexilauluja ennen kuin suuntasimme yöbusseihimme (jotka lähtivät onneksemme samalta pysäkiltä). Siinä hetkessä yhteishenki oli niin suurta, että sen pystyi melkeinpä näkemään. Toivottavasti tämä yhteishenki välittyy myös yleisölle ja yleisö nauttii esityksistä, sillä spexi ei ole mitään ilman mahtavaa yleisööän :).
Liput ja lisätietoa + kuvia spexistä (på svenska): http://www.corpuskarrolina.se
Eipä oikein Suomessa synny kuvatun kaltaisia projekteja. Menee aika lähikuppiloissa istumiseen tai tenttien lukuun. Onkohan opiskelutahti jotenkin helpompi Ruotsissa ?
VastaaPoistaOnhan Suomessakin spexejä, erityisesti teekkareilla.
PoistaRuotsissa tuntuu että on tapana osallistua paljon koulun eri järjestöihin ja tapahtumiin. Mikäs siinä, kivaahan se on :)
Hei! Saisiko udella, että millaisin yo-arvosanoin ja millaisella päättötodistuksen keskiarvolla pääsit opiskelemaan? :) Olen hakemassa myös Ruotsiin lääkikseen ja haluaisin tietää minkälaiset mahdollisuuteni ovat. Kiitos jo etukäteen!
VastaaPoistaJuu, tietty saa kysyä! Keskiarvo oli 9,3 (tai hieman alle) ja pakollisista minulla oli LEMM ja muissa aineissa oli tuota nostamassa yksi L (muut eivät nostaneet, olivat BMM). Eli ei siis tarvitse mitään miljoonan ällän papereita (sain hausta täydet pisteet siis). Kevään haussa on toki paljon vaikeampaa päästä sisään (hain syksyn haussa), mutta jos nyt ei nappaa niin kannattaa hakea syksylläkin! Itse asiassa 2/5 meidän kurssin suomalaisesta haki myös keväällä, mutta pääsi vasta syksyn haussa.
PoistaKannattaa laittaa tänne paperit, sitä ei tule katumaan :)!
Tsemppiä hakuun!
Kiitos! Kokeilen onneani nyt kevään haussa, mutta jos ei paikkaa avaudu niin haen siis ehdottomasti syksylläkin. Jään seurailemaan blogiasi. :) T. Sama anonyymi
VastaaPoistaHei! Kiva kuulla! Tsemppiä, pidetään peukut pystyssä :)!
PoistaKävitkö tekemäss pääsykokeen vai haitko pelkästään papereilla?
VastaaPoistaHei! Hain ihan papereilla. Varsinaista pääsykoettahan ei Ruotsissa ole, högskoleprovet on lähinnä ylioppilaskirjoituksia vastaava kypsyyskoe (monivalintaa, huomattavan vaikea kuitenkin). Siinä mitataan kielitaitoa ruotsista ja englannista, loogista päättelykykyä, matematiikkaa ja kai jotain muutakin. Sillä voi siis hakea kaikkiin yliopistoihin, luki sitten lakia tai muuta. Jos aikaa ja energiaa riittää niin kannattaa käydä tekemässä högskoleprovet, ei siitä haittaa ole. Päinvastoin, tasapistetilanteessa niin högskoleprovetin tehnyt on vahvemmilla :)
Poista