Kulttuurieroja

Suomi ja Ruotsi. Naapurimaat joilla on paljon yhteistä historiaa takana ja paljon yhteistyötä nykyaikana. Maat, joiden valtionpäämiehillä on lämpimät välit. Perinteen mukaisesti Suomen Tasavallan presidentti tekee ensimmäisen valtiovierailunsa juuri Ruotsiin.

Tällaisilla mailla luulisi olevan paljon yhteistä, jopa hyvin samankaltainen kulttuuri. Pääpiireteittäin suomalainen ja ruotsalainen kulttuuri muistuttavat toisiaan. Ne ovat ne läheiset serkukset siellä sukujuhlissa. Ne, jotka pitävät tiiviisti yhteyttä ja vaihtavat ideoita ja ajatuksiaan, mutta kuitenkin lisäävät niihen oman mausteensa.

Perinteisestihän Suomea ja Ruotsia on verrattu veljeksiin. Ruotsi on se isoveli, joka hellästi katsoo vauhdikkaampaa pikkuveljeään Suomea. Vertauskuvalla on tosi pohja, sillä ruotsalaiset tuntuvat olevan kovin arkoja ja varovaisia. Siinä missä Suomessa puhutaan suoraan ja asioiden oikeilla nimillä, niin Ruotsissa diskuteerataan ja koitetaan kierrellä ja kaarrella. Ruotsissa ei missään tapauksessa saa sanoa negatiivisia asioita, ei ainakaan ilman jotain kevennystä. Kivaahan se on että ei valiteta turhasta, mutta välillä häiritsee kun joutuu arvailemaan keskustelukumppaninsa todellisen mielipiteen (sarkasmia eikä ironiaakaan kovin usein kuule ruotsalaisen suusta eikä sitä aina edes ymmäretä).

Suomessa on pitkään yritetty kieltää järjestäytynyt kerjääminen. Asiaa on käsitelty korkeissa tahoissakin. Ruotsissa eräs puolue on ottanut näin eurovaalien alla järjestäytyneen kerjäämisen kieltämisen asialistalleen. Kyseisiä mainoksia on sotkettu, kaikki muut puolueet ovat järkyttyneitä kampanjasta ja koko Ruotsi tuntuu kuohuvan asiasta. Ruotsalaisten reaktio tuntuu todella erikoiselta, sillä Suomessa asia otettiin vastaan lähinnä positiivisesti ja sitä kannatti useampikin puolue.

On Suomella ja Ruotsilla toki eroavaisuuksia paljon pienemmissäkin asioissa. Esimerkiksi fika (kahvittelu). Ruotsalaiset haluavat pelkästään makeaa kahvipöytäänsä/väliaikamyymälään, kun taasen Suomessa kuuluu olla jotain suolaistakin. Ruotsalaiset käyttävät juoksukenkiä jakkupuvun/pikkutakin kanssa, jotain mitä ei Suomessa näe. Ruotsalaiset halaavat paljon useammin kuin suomalaiset esimerkiksi tervehtiessään.

On kulttuureissa toki paljon yhteistäkin. Bussia jonotetaan vaihtamatta kuulumisia. Julkisisissa kulkuvälineissä vältellään katsekontaktia ja niihin kuuluu hiljaisuus. Liian harva tervehtii bussikuskia.

Loppujen lopuksi on vain hyvä asia että maiden välillä on eroja. Juuri ne tuovat rikkaautta maailmaan, sillä jokainen yksilökin on erilainen! Oikeastaan olisi tylsä matkustaa, jos kaikkialla olisi vain samanlaista.