Lalalalaivalleeeee
Rakastan risteilyjä. Kuka tahansa joka tuntee minut, tietää kuinka silmäni syttyvät kun joku mainitsee autolautat Itämerellä. Osaan turhia (muiden kuin minun mielestä siis) nippelitietoja laivoista, kuten niiden pituuden, konetehoja yms (Silja Serenade 203m).
On siis ehkä jokseenkin loogista että päädyin Tukholmaan. Kotimaahan matkaaminen tapahtuu mukavasti laivalla (hihii <3). Laivafetissistäni on kuitenkin kiittäminen perhettäni. Olin reilun kuukauden ikäisenä ensimmäisen kerran matkalla Tukholmaan. Ja sen jälkeen loppua ei ole näkynytkään... Varhaislapsuuteni sujui pitkälti Itämeren aalloilla.
Kaikkien Lääkisten Superristeily supersuperristeilynä (eli 4 yötä peräkkäin laivalla) oli helppo nakki, ehkä jopa liian lyhyt matka... Ensi tammikuuhun ja seuraavaan matkaan tuntuu olevan pieni ikuisuus, vaikka aika muuten tuntuu katoavan mystisesti jonnekkin (jos jollakulla on ylimääräistä aikaa, niin tänne saa postittaa kunhan ei käytä Post-Nordia tai DPD:tä).
Ruotsissa ei pahemmin opiskelijaristeilyitä ole. Tai siis niin, toki Sjöslaget yms, mutta aivan eri asia. Ruotsalaiseen kulttuuriin ei laivat tunnu kuuluvan kuten Suomessa. Täällä on vaan kauhukirjallisuutta joka sijoittuu suomenlaivalle. Kertonee kaiken oleellisen...
Saimme sairaalavalinnat tässä taannoin. Sijoitukseni muksulaan tarkoittaa että en pääse laineille luokkakavereideni kanssa kuin vasta kirurgian terminillä (T7). Kaikki muut sairaalat pitävät kick-offinsa laivalla jo termin vitosella... Hyvää ilmeisesti kannattaa kuitenkin odottaa?
Olen joskus unelmoinut työskenteleväni laivalla. Hain jopa sinne töihin (ja olisin päässytkin). Jokin kuitenkin piti minut maissa. Ehkä työt työnä ja hupi hupina?
Juu... Ehkä menenkin tästä varaamaan seuraavaa laivamatkaa. Tallinna, Riika, Turku, Helsinki... Onneksi täältä tarjontaa on paljolti. KI tosin varmistaa että Kelan opintotukea ei pahemmin sijoiteta varustamoiden taskuihin, kun opiskellakin pitäisi.
Kurkistus toukokuuhun -94, olen varmaakin juuri saanut kuulla että äiti on varannut äkkilähdön laivalle. Tai sitten on vappu. Kuka tietää. Poseeraus kuitenkin on samanlainen kuin kaikissa nykyaikanakin minusta otetuissa kuvissa.
On siis ehkä jokseenkin loogista että päädyin Tukholmaan. Kotimaahan matkaaminen tapahtuu mukavasti laivalla (hihii <3). Laivafetissistäni on kuitenkin kiittäminen perhettäni. Olin reilun kuukauden ikäisenä ensimmäisen kerran matkalla Tukholmaan. Ja sen jälkeen loppua ei ole näkynytkään... Varhaislapsuuteni sujui pitkälti Itämeren aalloilla.
Kaikkien Lääkisten Superristeily supersuperristeilynä (eli 4 yötä peräkkäin laivalla) oli helppo nakki, ehkä jopa liian lyhyt matka... Ensi tammikuuhun ja seuraavaan matkaan tuntuu olevan pieni ikuisuus, vaikka aika muuten tuntuu katoavan mystisesti jonnekkin (jos jollakulla on ylimääräistä aikaa, niin tänne saa postittaa kunhan ei käytä Post-Nordia tai DPD:tä).
Ruotsissa ei pahemmin opiskelijaristeilyitä ole. Tai siis niin, toki Sjöslaget yms, mutta aivan eri asia. Ruotsalaiseen kulttuuriin ei laivat tunnu kuuluvan kuten Suomessa. Täällä on vaan kauhukirjallisuutta joka sijoittuu suomenlaivalle. Kertonee kaiken oleellisen...
Saimme sairaalavalinnat tässä taannoin. Sijoitukseni muksulaan tarkoittaa että en pääse laineille luokkakavereideni kanssa kuin vasta kirurgian terminillä (T7). Kaikki muut sairaalat pitävät kick-offinsa laivalla jo termin vitosella... Hyvää ilmeisesti kannattaa kuitenkin odottaa?
Olen joskus unelmoinut työskenteleväni laivalla. Hain jopa sinne töihin (ja olisin päässytkin). Jokin kuitenkin piti minut maissa. Ehkä työt työnä ja hupi hupina?
Juu... Ehkä menenkin tästä varaamaan seuraavaa laivamatkaa. Tallinna, Riika, Turku, Helsinki... Onneksi täältä tarjontaa on paljolti. KI tosin varmistaa että Kelan opintotukea ei pahemmin sijoiteta varustamoiden taskuihin, kun opiskellakin pitäisi.
Pallomereä rakastavat myös keski-ikäiset miehet.
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaOlen Ressun abi ja olen nyt miettynyt opiskelua Ruotsissa. Olen seurannut blogiasi :), mutta mietin vain miten tulet toimeen taloudellisesti? Jos haluaisin asua yksin esimerkiksi Tukholmassa, miten se kannattaisi tehdä?
Hei! Anteeksi että vastaaminen on kestänyt, olen vaan asunut koulukirjojen alla tenttikauden aikana ja nyt vasta hiivin päivänvaloon :)!
PoistaKelan tuilla pärjää, lainan kanssa kuussa saa noin tuhat euroa. Tämä on valtava summa rahaa, ja elämällä järkevästi taloudellisia ongelmia ei pitäisi olla :). Toki opintojen ohessa on mahdollista tehdä jonkin verran töitä (kuten itse olen lähihoitajana muutamana iltana viikossa) jos tuntuu että rahat eivät riitä. Yksiötä täältä ei välttämättä heti saa, ellei sitten ole valmis maksamaan yksityisten markkinoiden kiskurihintaa!
Tänne muuttaessa todennäköisimmät asumismuodot ovat inneboende, korridor tai kommuuni, kaikki mukavia ja hyviä tapoja asua (tietty riippuu myös tuurista että millaiset naapurit/asuinkumppanit saa). Toki löytyy myös onnekkaita jotka ovat saaneet kohtuuhintaisen yksiön. Asuntojonoihin kannattaa mennä jo nyt, esimerkiksi Hugelta saa yksiön noin vuoden jonottamisen jälkeen (ja voit olla jonossa jo nyt...).
Tsemppiä abivuoden loppurutistukseen ja kannattaa hakea!
Moi,
VastaaPoistaKäyn abivuotta lukiossa ja tässä joulun alla on tullu pohdiskeltua mahd. jatko-opintosuunnitelmia. Tänä iltana intouduin kunnon maratonlukemiseen ja ahmin koko blogisi tarjonnan n. 4 tunnissa :D. Haluankin kiittää aivan loistavista postauksista, olen saanut paljon tietoa lääkisopiskelusta siellä!
Uskon että sinulla on omia kiireitäsi ym. ja ettet välttämättä aina jaksa kaiken aktiviteetin keskellä vastailla näihin (lukemattomiin, luin postauksistasi myös kaikki kommentit ja siellä oli en massa kommentteja abeilta tyyliin: "oon abi ja ajatellu Ruotsiin lääkikseen hakemista...") kysymyksiin, mutta arvostan todella paljon mikäli viitsit vastailla. Ja onhan nyt joulu, eli kiireelle ja stressille ei saa antaa sijaa (: Asiaan. Omalta osaltani päättötodistuksen KA tulee olemaan mitä suuremmalla tod.näk yli 9, ja syksyllä kirjoitin enkun, ruotsin ja biologian arvosanoin E, L ja L (pakollisina aineina, eli 4. pakollisesta aineesta=äidinkieli pitäis saada vähintään C, jotta olis E:n paperit). Ruotsi ja ruotsin kieli on jotenki alkanu kiehtomaan ja jotain ruotsin opiskelun motivaatiosta kertoo se, että olin opiskellu b-ruotsia käytännössä koko lukion (maikka kehotti vasta tokavikan ruotsin kurssin jälkeen vaihtamaan A-ruotsiin, eli kävin varsinaisesti vain 1 kurssin A-ruotsia) ja kovalla työllä sain A-ruotsista laudaturin (mitä en ois ikinä uskonut). Siis ahkeruutta löytyy ja keväällä ois vuorossa äikkä, kemma, fyssa ja pitkä matikka. Mutta elämäntarinan kertomisesta siis.
On alkanut vähän huolettaa tuo Ruotsiin hakeminen kun oon lukenu tätä blogia ym. että uusinnat käy aika lailla tutuiksi ja on tullut luettua jonkin sortin kauhutarinoita opiskelusta siellä (:D). Varsinkin kun esim TSO:n sivuilla on kommentti:
“Minulla on lääkärintodistus toistuvista uusintatenteistä.”
– Kuuden laudaturin anonyymi
Eli huolettaa lähinnä se, että jos lähden opiskelemaan lääkikseen Ruotsiin ja vaikkapa joudun tilanteeseen, että en pääse seuraavan terminin mukaan (hylättyjä arvosanoja aiemmilta termineiltä) niin jään ulos ja lääkisopiskelu oli siinä. Suomen lääkiksessä kun ei periaatteessa tätä ongelmaa ole, eli ei sielä kukaan putoa pois (tosin pääsykokeet paikkaavat tätä kohtaa). Ovatko ne tenttikysymykset sellasia ihan peruskysymyksiä, mihin löytyy vastaukset periaatteessa kirjasta vai ovatko tyyliin ökysoveltavia Suomen lääkiksen pääsykoe-tyyppisiä (exagger. :D)? Eihän ne tentit kuitenkaan voi hirveästi vaikeampia olla vrt. esim. Suomen lääkiksen vastaaviin? Ja siis jos oikeasti opiskelee ahkerasti niin onko mahdollista päästä niistä läpi ilman uusintoja? Toisaalta, koskeeko tuo kuuden sallitun uusinnan sääntö yhtä tenttiä vai siis että saa olla 6 uusintaa yhden terminin aikana vai koko opiskeluaikana?
Luin jostain aiemmista kommenteista myös, että KELAn korotetulla opintotuella (ja lainalla) tulee hyvin toimeen. Oletko siis ottanut opintolainaa itse? Ja käyt ilmeisesti kesätöissä mutta et työskentele terminin aikana? Varmasti vanhemmatkin auttavat jonkun verran (?) mutta haluaisin tietää että vaatiiko asuminen siellä (Tukholmassa) opintolainan ottamista? Siskoni opiskelee hampaalla Helsingissä ja maksaa yksiöstään n. 450e ja hän käy töissä opintojen ohessa eikä silti tunnu rahat riittävän ilman vanhempieni tukea... ja uskon että asuminen maksaa siellä väh. samaa luokkaa?
Liuta kysymyksiä taas juolahti mieleen kommentin loppuvaiheilla, men hoppas du inte tröttnade på dom (: Det är kanonbra helt enkelt att det finns nån som ger råd och hjälper! Tack, tack ! ;)
Hei!
PoistaOi, kiitokset :)! Yritän vastailla aina lyhyellä aikavälillä, mutta nyt muutama viime viikko on kulunut ahkerasti lukien tentteihin (mikä muuten on tuottanut hedelmää, pääsin läpi :D).
Arvosanat kuulostavat siltä että tänne kannattaa ehdottomasti hakea! Kerroit myös motivaatiostasi ja kiinnostuksesta Ruotsiin ja sen kieleen. Sanoisin että tänne hakeminen ei voi olla kovin väärin ;). Juuri tuolla asenteella täällä pärjää!
Tottahan se on, että lääkis ei ole kesäretki. Työtä saa tehdä oikeasti ja päivät on pitkiä. Lohdullista kuitenkin on että sama homma se olisi Suomessakin, mutta pääsykokeen kera...
Ruotsissa et voi tippua lääkiksestä pois. Kuuden uusinnan sääntö on tenttikohtainen, eli yhtä tenttiä saa yrittää kuusi kertaa ennen kuin joutuu käymään sen kurssin uudestaan. Ja olemalla oikein kiltti saattaa saada poikkeusluvan vielä yhteen yrityskertaan.
Tenteistä pääsee läpi lukemalla kirjaa, luentodioja, hus75:n tiivistelmiä yms. Kysymykset ovat suhteellisen järkeviä ja selkeytyvät termin terminiltä. Suurin osa pääsee ensimmäisellä yrittämällä läpi, myös suomalaiset.
Omalla kohdalla uusintatentit johtuvat pitkälti siitä että en ole treenannut istumalihaksia riittävästi, vaan olen juossut spexeissä, yhdistyksissä ja töissä. Tai suomeksi sanottuna en opiskellut. Heti kun aloin oikeasti lukemaan, niin tenttimenestykseni kääntyi. En edelleenkään pääse kaikista tenteistä ensimmäisellä kerralla ehkä läpi, mutta kun luen riittävästi (eli siis avaan kurssikirjan oikeasti...) niin hyväksytty sieltä luultavamminkin tulee. Toki myös tämä on asiakohtaista, esimerkiksi neurotiede on enemmän omaa osaamisalaani kuin biokemia.
Juu, taloudellisia vaikeuksia täällä ei ole, mikäli elää normaalia elämää (eikä siis juhli joka viikonloppu Stureplanilla ;D). Käyn tällä hetkellä myös opintojen ohessa töissä, mutta vain satunnaisesti (tämä lähinnä siksi että oikeasti tykkään lähihoitajana työskentelystä, ei niinkään taloudellisista syistä). Saan toki tukea vanhemmiltani (en ota lainaa siksi). Sanoisin että kyllä täällä saa rahat riittämään, juurikin tuon korotetun tuen ansiosta. Taloudellinen puoli siis ei ole este tänne muuttamiselle, opintotuki + laina on noin 1000€ kuussa :). Asumiskuluihin täällä saa varata noin 400-600€/kk, riippuen asumismuodosta.
Ja mitä tulee TSO:n sivuilla julkaistuun tekstiin niin... Kaikki kommentit toki ovat totta, mutta ehkä lauseyhteydestä irroitettuina kuulostavat hurjemmilta kuin mitä todellisuus on :P... Kannattaa hakea ja tulla katsomaan mitä elämä täällä oikeasti on ;)! Ei se aivan hirveää voi olla, sillä karkuun täältä ei pahemmin ole porukkaa lähtenyt. Tai sitten KI:n suomalaisia vaan yhdistää äärimmäinen masokismi. Kuka tietää.
Tsemppiä abivuoden loppurutistukseen ja kansalliseen piknikretkeen!
(Toivottavasti osasin jollain tapaa vastata kysymyksiin :D)