Titanic

Kuten varmaan olette huomanneetkin rakkaat lukijat, blogissa on vietetty kuukauden verran hiljaiseloa. En kuitenkaan ole kadonnut maapallon ytimeen tai hautautunut koulukirjojen alle (vaikka ehkä olisi pitänyt...) vaan olen ollut mukana valmistamassa upeaa spexiä.

Koko syksyn ajan olen keskiviikkoisin sotkenut vaatteeni, itseni ja lähiympäristöni maalilla kun olemme lavasteporukan kanssa tehneet lavasteita syksyn Flixiin (tyttöspexi). Tänä syksynä teeman oli Leonardo DiCaprio ja Titanic.

Samalla kun olen rakentanut jäävuorta tai etsinyt muiden suomalaisten kanssa juuri täydellistä Amorellan hytin väriä, niin olen saanut nauttia upeiden ihmisten seurasta, vinkkejä eri kursseja varten ja kuulla kuinka elämä helpottaa termin kolmosella...

En siis kadu hetkeäkään, että suostuin ottamaan dekorryhmän vetovastuun yhdessä toisen henkilön kanssa. Dekorgrupp on täynnä upeita ihmisiä, jotka tekivät aivan uskomattoman upeaa työtä ennen esityksiä, niiden aikana ja vielä niiden jälkeenkin. Erityismainintana sanottakoon upea ruori, joka hajosi joka esityksessä juuri käsikirjoituksen mukaan, mahtava myrskyävä meri ja samaisen kohtauksen seinät ja jäävuori.

Lavan takana työskentely oli aivan mielettömän upeaa. Jos Bristol oli hieno teatteri, niin Improvisation & Co. oli käytännöllinen. Lavasteet saatiin hyvin mahtumaan järjestyksessä taakse ja lavastetiimin ei tarvinnut istua pimeässä kun bäkkärillä oli isot valaistut tilat. Lavasteiden vaihdot sujuivat nopeasti bändin soittaessa vaihtomusiikkia (ne biisit muuten ovat juurtuneet selkärankaan, jos joku kerta kuulen jonkin niistä kaupungilla niin taatusti tulee automaattinen reaktio että mitkä lavasteet nyt pitikään vaihtaa).

Entäs sitten spexi, millainen se oli? Täytyy sanoa että viime kevään Kleopatra oli asettanut riman korkealle, mutta Leonardo ylitti tuon riman kepeästi. Siis mikä spexi! Tytöt olivat aivan mielettömän upeita, kaikki pienet yksityiskohdat olivat mietitty tarkasti ja jokaikinen ilta yleisö  nauroi katketakseen. Loppuunmyyty sali saa muuten aikaan aika komean naurunremakan...

Kaikki muutkin ryhmät olivat tehneet upeaa työtä. Tyttöjen rooliasut, mainitakseni jonkin esimerkin, olivat mahtavia! Niistä näki että niiden eteen oli nähty vaivaa, vuodatettu verta hikeä ja kyyneleitä.

Viimeinen esitys on aina erilainen kuin muut. Silloin kaikki muut ryhmät "kiusaavat" näyttelijöitä. Dekorgruppilla oli hienoja ideoita, jotka pääsimme toteuttamaan. Muutamia esimerkkejä on vaikkapa ruorin kiinni liimaaminen (eipähän hajonnut liian aikaisin) ja ohaajista otettujen kyseenalaisten kuvien liimaaminen rekvisiittaan. Suomenlippujakin näkyi siellä sun täällä. Jäävuori sai jouluvalot ja siitä tehtiin Finlandsfärjä.

Eilen illalla oli kieltämättä hyvin haikea olo kun spexi oli ohi. Tai siis eihän spexaaminen ikinä lopu, ensi kevään Corpus Karrolina alkaa nostamaan päätään vähitellen ja ennen sitä on Flixin storsexan Solvikissa.

Olotila nyt: haikea mutta onnellinen.

Traileri niille jotka haluavat nähdä mitä sitä on tullut tehtyä: https://www.youtube.com/watch?v=K22YAZMTtyU


Terveisiä jäävuoren sisältä, pääsin sinne istumaan vikassa esityksessä ja yllättämään näyttelijät kun jäävuori osasikin kävellä. Kuvassa ensemble laulamassa omstarttia



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka päädyinkään tänne?

Jokakeväinen loppurutistus

Maalissa ollaan :)