Syksy alkaa än-yy-tee NYT

Elokuu alkaa vedellä viimeisiään ja luontokin alkaa muistuttaa enemmän syksyä kuin kesää. Kulunut kesä oli kaikesta huolimatta mukava, vaikkakin useamman kerran sai kohdata rankkoja vastoinkäymisiä. Mutta jos jotain niin niitä on Ruotsissa oppinut sietämään ja aina välillä jopa voittamaan pystypäin. Ei ole mennyt hukkaan ruotsivuodet ei. 

Ensi maanantaina alkaa kirurgian kurssi, minkä sanotaan olevan koko lääkiksen rankin kurssi. Päivät ovat pitkiä ja aamut aikaisia. Lisäksi päivystykset tuovat oman haasteensa ja kaiken tämän ohella pitäisi lukea yhteen isoon tenttiin joka on joulukuussa. Niin, ja minun pitäisi lukea myös niihin uusintoihin jotka onnistuin viime huhtikuussa itselleni hankkimaan. 

Uskon kuitenkin että kaikki tulee menemään hyvin kunhan ensin löytää itselleen sopivan rutiinin. Tiedän ettei minusta tule kirurgia joten voin ottaa koko terminin vain itseni kehittämisen kannalta ja keskittyä siihen että näen ja opin uutta. Minun ei tarvitse kantaa murhetta siitä pääsenkö tekemään kaiken tai että opinko oppikirjan kannesta kanteen. Se että osaan tärkeimmät asiat riittää. 

Sain eilen kurssikirjan postissa. Tai siis eihän suomenkielinen Kirurgia tietenkään ole meidän kurssikirjalistalla, mutta ajattelin että luen mieluummin tätä suomenkielistä teosta kuin arvon kahden eri ruotsinkielisen kirjan välillä. Lisäksi kyseinen Duodecimin opus näyttää hyllyssä hyvältä Psykiatrian rinnalla. Tai siis näyttäisi jos molemmat mahtuisivat hyllyyni... Sivupöydästä on tullut uusi kirjahylly.

Ensi syksystä odotan eniten anestesian harjoittelua. Anestesia kiinnostaa ja samaiseen harjoitteluun kuuluu myös sijoitus teho-osastolla. Jännittävää. 

Mukavaa syksyn alkua!