Ilta ennen tenttiä

Toukokuu 2013. Kuopion rautatieasema. Muistan edelleenkin hyvin elävästi illan ennen pääsykoetta 2013. En ollut lukenut koko kevään aikana ollenkaan, vaikka niin olin suunnitellut. Vaeltelin illan pitkin kaupunkia ja mietin millaista olisi asua siellä. Yönä ennen pääsykoetta minuun iski tunne että haluan sittenkin lääkäriksi, ja olin vihainen itselleni kun en ollut panostanut pääsykokeisiin (toisaalta, enpä kyseisenä keväänä sitä olisi edes ehtinyt tehdä).

Tämä ilta on hieman samankaltainen. Huomenna on DFM2-tentti, ja jos (kun?) pääsen läpi sen niin lääketieteen opintoni voivat jatkua. Viimeiset 1,5 vkoa pää on ollut aivan kyllästetty, enkä ole kyennyt lukemaan lukusuunnitelman mukaisesti. Yritän kuitenkin uskotella itselleni sen johtuvan siitä että osaan asiat, eikä aivoihini nyt vaan mahdu enempää tietoa.

Kuopiossa sisäänpääsy jäi todella pienestä kiinni. Voisin siis ajatella että kun nyt olen oikeasti lukenut tähän tenttiin pitkään (ja monesti) niin se menee läpi. Koska minä oikeasti osaan tenttialueen paremmin kuin hyvin. Kun nyt vain saan tuuletettua aivot raikkaaksi, niin että huomenna menen kirkkaalla päällä tenttiin, niin tulos on hyväksytty.

Siispä, päivitetty lukusuunnitelmani sisältää tälle illalle paaaaaaaljon Netflixiä ja hedelmiä. Eikä niiden vanhojen tenttien ja muistiinpanojen läpikäymistä ties kuinka monetta kertaa. Aivot levätköön tänään, huomenna niillä on edessä taas valtava koitos.

Kommentit

  1. Anonyymi11. tammikuuta 2017 klo 17.07

    Tsemppiä

    VastaaPoista
  2. Anonyymi11. tammikuuta 2017 klo 20.41

    Nyt on taktiikka vihdoin oikea, paremmin ei vaikeaan tehtävään voi valmistautua :)tsemppiä netflixiin ja vähän huomiseenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villasukkaprinsessa29. tammikuuta 2017 klo 5.44

      Kiitokset :D! Tentti menikin läpi, ehkä juuri tsempin ja Netflixin avulla ;)

      Poista
  3. Anomuumi3. helmikuuta 2017 klo 20.06

    Hei! Valmistun parin vuoden sisään Suomessa lääkäriksi. Tiedätkö minkälainen tilanne Ruotsissa on erikoislääkäritarpeen suhteen tulevaisuudessa? Suomessa tunkua kirurgisille aloille on paljon ja siellä tulee olemaan liikaakin lääkäreitä. Suurin pula 10 vuoden sisällä Suomessa on ainakin psykiatreista, fysiatreista, reumatologeista ja neurologeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villasukkaprinsessa6. helmikuuta 2017 klo 20.17

      Hei!

      Hyvä kysymys, olen itsekin miettinyt samaa asiaa :D! Nopean googlailun perusteella en löytänyt vastausta mutta täällä erikoistumispaikat ovat virkoja eli jonkinlaista säännöstelyä harjoitetaan. Vähiten vetävät alat lienevät samoja molemmissa maissa :D

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka päädyinkään tänne?

Otsikko herättää varmasti monessa ihmetystä. Onko kirjoittaja eksynyt? Vaiko filosofi? Vai vaan pyörällään päästään tämän kaiken biokemian lukemisen jälkeen. Oikea vastaus on että ei mitään yllä olevista vaihtoehdoista. Tämä kirjoitus on vastaus lukijoiden toiveeseen ja nimensä mukaisesti tulee kertomaan kuinka päädyinkään opiskelemaan Tukholmaan. Olen pienestä lapsesta asti halunnut työskennellä hoitoalalla. Milloin kirjoittelin ystävänkirjan sivuille haaveammatikseni lääkärin, milloin sairaanhoitajan. Lukiossa luin (ja kirjoitin) biologian, kemian ja fysiikan pitkänä. Abivuoden kevät oli ahkeran lukemisen aikaa, kävin valmennuskurssilla lääketieteen pääsykoetta varten (hain Helsinkiin) ja yritin tehdä parhaani. Sain ihan hyvät pisteet, mutta ne eivät riittäneet sisäänpääsyyn. Olin käynyt myös pääsykokeissa sairaanhoitajaksi opiskelua varten ja pääsinkin sinne opiskelemaan. Vuosi meni nopeasti niiden opintojen parissa ja tunsin olevani oikealla alalla, mutta ajattelin kuitenkin
Lue lisää

Jokakeväinen loppurutistus

Kuten päivitysvälistä olettaa saattaa, niin on Tukholmassa pitänyt kiirettä. Kahdeksasta viiteen- päivät Danderydissä veivät voimia ja toukokuun alussa väsymyskerroin oli huipussaan. Onneksi lisääntynyt valon määrä antoi energiaa ja aamuisin oli helpompi herätä aikaisin. Ensimmäistä kertaa näiden opintojen aikana olen suorittanut kurssin kokonaan sillä terminillä millä se on pidetty. Den sjuka människan 2 on nyt takana ja 25,5 opintopistettä enemmän rekisterissä. Toukokuun puolivälissä ollut diagnostiikan tentti meni kerralla läpi, vaikka olinkin asiasta hyvin stressaantunut. Kyseinen tentti on ns. "spärritentti", eli se pitää olla suoritettuna hyväksytysti ennen klinikan alkua. Ja tunnetusti minulla on tapana jännittää näissä tenteissä... Siksi iso kivi vierähtikin sydämeltä kun tulokset julkaistiin. Lomalle sitä kuitenkaan ei vielä päästä, ensi viikolla edessä on preklintentti (kahden ensimmäisen opiskeluvuoden asiat koottuna) ja patologian tentti. Näistä olen lukenut v
Lue lisää

Maalissa ollaan :)

Kuva
 Tämä blogi on ollut kovin hiljainen viime vuosina, suurimpana syynä se että olen ollut aktiivisempi toisen blogin kanssa ja opiskelu sekä elämä ylipäätään on vienyt ajan kirjoittamiselta. Ja kun tulee riittävä tauko niin kynnys jatkaa on entistä korkeampi. Tänään kuitenkin kirjoitan sillä olen valmistunut perjantaina lääkäriksi ja näin ollen saavuttanut sen akateemisen tavoitteen mikä minulla oli tänne muuttaessa. Voisin analysoida matkaa ja kuinka siinä on ollut eri käänteitä mutta sairastumiseni 2015/2016 jälkeen tie on välillä ollut niin pomppuisaa että yksityiskohtiin ei tarvitse mennä. Sen sijaan ajattelin listata asioita mitkä minut maaliin lopulta toivat. - Ystävät ja heidän uskomattoman ihana tuki. Sairastuttuani pelkäsin että menetän tulevan ammattini lisäksi kaikki ystäväni. Eräs kovin viisas Märsta sanoi minulle että oli minulla mikä sairaus vaan, vaikka psykiatrinen, niin se ei muuta sitä miten ystäväni suhtautuvat minuun. Eikä se kyllä muuttanutkaan sitä :) - Kurssikaveri
Lue lisää